Yhdysvallat ja Iran ilmoittivat varhain maanantain päässeensä sopuun rauhasta. Jos rauha saadaan aikaiseksi, sotaoperaatiot lopetetaan kaikilla rintamilla. Muulle maailmalle ja maailmantaloudelle on tärkeää, että öljyliikenne Hormuzinsalmessa avattaisiin jälleen vapaaksi.
Iranin sota alkoi helmikuun lopussa, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat ilmaiskut, joiden yhtenä pääkohteina ovat olleet Iranin ydinlaitokset. Israel ja Yhdysvallat haluavat Iranin luopuvan ydinohjelmastaan. Iranin kostoiskut suuntautuivat Israeliin sekä Yhdysvaltain tukikohtiin.
Sota on nostanut pitkin kevättä raakaöljyn hintaa, mikä näkyy suomalaistenkin autoilijoiden lompakossa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat Suomessa ovat nousseet alkuvuoden aikana tasaisesti. Tammikuussa kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli vielä lähellä nollaa, mutta nousi huhtikuuhun 1,5 prosenttiin.
Toukokuussa inflaatio oli Suomessa jo 2,1 prosenttia. Eniten hintoja nosti kallistuneet bensiini ja diesel. Euroalueella kuluttajahinnat nousivat vielä rajummin, sillä euroalueella inflaatio oli toukokuussa 3,2 prosenttia.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trump julisti someviesteissään, että laivat Hormuzinsalmessa voidaan käynnistää ja öljy voi virrata taas maailmalle vapaasti. Trumpin tokaisuja ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti. Myöhemmin hän totesi, että Hormuzinsalmi avataan vasta kun rauhansopimus on allekirjoitettu.
Tärkeä merireitti avattaneen todellakin vasta myöhemmin. Ensiksi on tarkoitus allekirjoittaa juhannusaattona 19. kesäkuuta Sveitsin Genevessä aiesopimus 60 päivän tulitauosta. Sen jälkeen jatkuvat varsinaiset rauhanneuvottelut, jotka saattavat kestää pitkään.
Markkinat maailmalla ovat joka tapauksessa jo ehtineet reagoida nopeasti ja toiveikkaasti tietoon mahdollisesta rauhasta. Raakaöljyn hinta laski heti maanantaina useita prosentteja. Myös osakemarkkinat lähtivät nousuun.
Rauhasopimuksesta on neuvoteltu Pakistanin välityksellä. Epäselvää vielä on, miten neuvotteluissa päästään eteenpäin Iranin ydinohjelmasta. Neljä suurta Euroopan valtiota eli Britannia, Ranska, Saksa ja Italia ovat ilmaisseet valmiutensa päättää Iranille asettamansa pakotteet. Iranilta vaaditaan, että se sitoutuu olemaan kehittämättä ydinasetta.
Yhdysvallat ja Donald Trump jäivät Iranin sotaan kiinni pitkäksi aikaa. Trump ei ole kyennyt kääntämään Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun päätä, jotta tämä lopettaisi sodan. Iran puolestaan osoitti pystyvänsä Hormuzinsalmella kiristämään vastapuolta ja kansainvälistä yhteisöä.
Epävarmuutta tilanteeseen tuo Israelin suhtautuminen rauhansopimukseen. Israelin kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir ehti ensimmäisenä tyrmäämään Yhdysvaltain ja Iranin sovun rauhasta. Ministerin mukaan sopimus ei sido Israelia.
Iran vaatii Israelia lopettamaan operaationsa tukemaansa ääriliike Hizbollahia vastaan Libanonissa. Israelin joukot aikovat kuitenkin pysyä Libanonissa valtaamillaan alueilla. Myöskään Hizbollah tuskin lopettaa sotaansa Israelia vastaan, joten pyrkimys rauhaan jäänee hataraksi. Sota alueella voi leimahtaa uudelleen.