Koronaviruksen torjunnan polttopisteitä ovat nyt Suomen rajojen ylityspaikat. Arviolta noin puolet Suomen viime aikojen tartunnoista on liittynyt matkustukseen rajojen yli.
Suomen ja Ruotsin välillä paikallisten ihmisten rajanylitykset sallittiin, Suomen ja Norjan rajalla vapaa ylitysoikeus taas päättyi.
Painokkain huomio on kohdistunut kahdelle lentoasemalle, Turkuun ja Helsinki-Vantaalle. Turkuun on tullut Balkanilta yli 60 tartunnan kantajaa, jotka kuitenkin tarttuivat tiiviiseen testausverkkoon.
Helsingissä torjuntatoimet eivät monen kuukauden puheiden jälkeenkään vakuuta. Maahantulijat kyllä saavat neuvontaa ja opastusta, mutta kohdennettuja virustestejä tehdään yhä vähän. Riskimaistakin saapuneet lähtevät lentoasemalta kuka mitenkin ja minnekin vain viranomaisten suositukset eväänään.
Suomi ei nyt kulje kohti sellaista koronasyöveriä, johon viime huhtikuun alussa jouduttiin. THL:n torstaisen arvion mukaan tällainen tilanne ei pääse toistumaan.
Silti tartuntojen määrä on ennen rokotteen tuloa tärkeää pitää niin matalana kuin se järkevästi vain voidaan tehdä. Covid-19 on edelleen vakava terveysriski, ja tartuntojen kasvu aiheuttaa isoja ongelmia yhteiskunnan ja kansalaisten normaaliin arkeen.
Suomalaisten viranomaisten yhteistyökykyä on viruskriisin aikana kehuttu. Kokonaisuutena varsin onnistunut torjuntatyö ei kuitenkaan peitä selviä epäonnistumisia. Helsinki-Vantaalla on pitkin matkaa nähty tapahtumia, jollaisia ei pitäisi sattua.
Kitkaa siellä näyttää aiheuttavan monen viranomaisen operointi samojen seinien sisällä. Vastuuta korona-ajan maahantuloista on nyt muun muassa rajavartiolaitoksella, lentokenttää hallinnoivalla Finnavialla sekä terveysviranomaisilla niin keskushallinnossa, aluehallintovirastossa kuin Vantaan kaupungillakin, jonka alueella kenttä sijaitsee.
Kun vastuu on monella, se putoaa usein vastuullisten väliin. Kykyä tilanteen mukaiseen toimintaan puuttuu. Suomalaiset päättäjät osallistuvat kyllä erilaisiin kriisikoulutuksiin, mutta opeissa ja koetilanteissa on selvästi ollut viruksen mentävä aukko.
Esimerkiksi Vantaan kaupunki on odottanut testaamista koskevia ohjeita ylemmiltä viranomaisilta (HS 27.8.). Torstaisessa tiedotustilaisuudessa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) edustaja tunnusti viranomaisyhteistyön ongelmat. Hän sälytti vastuun Helsinki-Vantaan testausten määrästä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (avi).
Avien toiminta ei viime päivinä ole ollut vakuuttavaa muutenkaan. Virastot tekivät tällä viikolla ensin päätöksen syyskuun kokoontumisrajoituksista vakavan numerovirheen sisältäneen STM:n ohjauspaperin pohjalta. Päätöstä ei kuitenkaan muutettu, vaikka virhe tuli julki.
Kaiken lisäksi kaikki maan avit tekivät lähes identtiset päätökset, vaikka tautitilanteessa on merkittäviä alueellisia eroja. Yksittäiset avit eivät halua käyttää sitä valtaa, joka niille lain mukaan kuuluu.