Vii­ta­sam­ma­kon suo­je­lua ei hevillä pureta, vaikka Suomi ryh­tyi­si ajamaan sitä EU:ssa

Merja Kyllönen uskoo, että suojelu ja rakentaminen voidaan sovittaa yhteen. Professori Niko Soininen muistuttaa, että tiukastakin suojelusta voidaan poiketa.

Viitasammakko taantuu Euroopassa. Kosteikkolaji syö kovakuoriaisia, kärpäsiä, matoja ja esimerkiksi punkkeja.
Viitasammakko taantuu Euroopassa. Kosteikkolaji syö kovakuoriaisia, kärpäsiä, matoja ja esimerkiksi punkkeja.
Kuva: Wikimedia Commons / CC

Suomen olisi vaikea saada viitasammakon tiukkaa suojelua purettua EU:ssa, jos hallitus ryhtyisi tavoittelemaan sitä kuten Kempele ja Oulu toivovat.

– Suojeluaseman muuttaminen ei ole yksinkertainen asia. Se edellyttäisi komission aloitetta ja EU-tason päätöksentekoa, sekä riittävää tieteellistä ja ekologista näyttöä muutoksen perustaksi, sanoo europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.).

Kempeleen ja Oulun kunnat esittivät äskettäin, että Suomen hallitus ryhtyisi ajamaan viitasammakon suojelun keventämistä.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä