Luonnon monimuotoisuudesta on pidettävä huolta. Samalla luonnonsuojelun sääntelyn tulee perustua lajien todelliseen suojelutarpeeseen. Sääntelyn on myös oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun hyötyyn.
Viitasammakon (Rana arvalis) kohdalla näin ei Suomessa tällä hetkellä ole. Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin tiukasti suojeltuihin liitteen IV(a) lajeihin. Suomessa laji on kuitenkin luokiteltu elinvoimaiseksi. Sitä esiintyy lähes koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta.
Nykyinen sääntely aiheuttaa merkittäviä ongelmia kunnille eri puolilla maakuntaa ja Suomea. Kempeleessä yritysinvestoinnit ovat vaikeutuneet alueilla, jotka on jo kaavoitettu yritystoimintaan. Kunta on rakentanut alueille infrastruktuurin, ja myös yritykset ovat tehneet investointeja.
Myös Oulussa on kohdattu vastaavia ongelmia. Siellä viitasammakon löytyminen teiden rakentamisen jälkeen syntyneistä kosteikoista on vaikeuttanut jo lainvoimaisten asemakaavojen toteuttamista.
Tilanne on nurinkurinen. Ensin alue kaavoitetaan rakentamiseen. Sen jälkeen sinne rakennetaan julkisin varoin tiet ja muu infrastruktuuri. Rakentamisen seurauksena alueelle voi kuitenkin syntyä viitasammakolle sopiva uusi elinympäristö.
Viitasammakon asettuminen tällaiselle alueelle voi tämän jälkeen estää alueen suunnitellun käytön. Pahimmillaan yritykselle joudutaan etsimään uusi sijoittumispaikka rakentamattomasta ympäristöstä. Tämä ei ole järkevää sen enempää talouskasvun kuin luonnonsuojelunkaan näkökulmasta.
Esitämme, että Suomen hallitus käynnistää selvityksen viitasammakon suojeluaseman uudelleenarvioimiseksi EU:n luontodirektiivissä. Samalla Suomi ryhtyy edistämään lajin siirtämistä liitteestä IV(a) liitteeseen V. Kyse ei ole viitasammakon suojelusta luopumisesta. Tavoitteena on, että suojelu perustuu nykyistä paremmin lajin todelliseen kannan tilaan, alueelliseen esiintymiseen ja suojelutarpeeseen.
Luontoarvot, investoinnit ja työpaikat eivät ole toistensa vastakohtia. Tarvitsemme sääntelyä, joka turvaa luonnon monimuotoisuuden ja mahdollistaa samalla kuntien ja koko Suomen kestävän kasvun. Nyt on aika päivittää viitasammakon suojelu vastaamaan tämän päivän tietoa ja olosuhteita. Ylivarovainen sääntely ja tarpeettoman tiukat lain tulkinnat haittaavat sekä investointeja että luonnonsuojelua. Ne vaikeuttavat myös rakentavaa keskustelua luonnon ja talouden yhteensovittamisesta. Tämä ei ole kenenkään etu.
Ari Alatossava, Oulun kaupunginjohtaja
Tuomas Lohi, Kempeleen kunnanjohtaja
Lauri Nikula, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk.)
Jarmo Haapaniemi, Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja (sd.)
Susanna Kisner, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.)
Antti Ollikainen, Kempeleen kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.)