Harvinaisen moni oululainen lukiolainen haluaa jälleen opiskella venäjää. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022, venäjän opiskelijoiden määrä romahti Oulussa. Kalevan uutisen mukaan tänä lukuvuonna venäjää lukevien määrä Oulun lukioissa on palannut Ukrainan sotaa edeltävälle, noin 50 opiskelijan tasolle.
Myös Oulu-opisto tarjoaa poikkeuksellisen paljon venäjän kursseja. Useissa kansalaisopistoissa eri puolilla Suomea venäjää ei opeteta tällä hetkellä enää ollenkaan.
Kuten Kalevan jutussa todetaan, venäjän kielitaidon rapistuminen on huolenaihe maan turvallisuuden kannalta. "Huoli" ilmentää tilannetta lievästi. Voisi puhua myös uhasta. Suomi nimittäin tarvitsee venäjää osaavia suomalaisia. Kun Venäjää pidetään nyt vihollismaana, on mitä tärkeintä osata sen kieltä ja kulttuuria.
Itsenäisen Suomen vaikein rauhanajan jakso itäisen naapurin kanssa ajoittuu toisen maailmansodan jälkeisille vuosille 1940-luvun lopulle. Suomi onnistui sinnittelemään parlamentaarisena valtiona, ja loi lainsäädännön ansiosta hyvinvointivaltion. Suhteet itään sekä länteen pidettiin toimivina.
Ilman venäjänkielentaitoista ja venäläiset tuntevaa Juho Kusti Paasikiveä järjestelmämme ei ehkä olisi säilynyt. Paasikivi murahteli päiväkirjalleen: "On se perkeleellistä olla pieni valtio". Presidenteistä myös venäjää taitavana erityisesti Mauno Koivisto perehtyi Venäjän ideaan ja sen toimintatapoihin.
Tällä hetkellä turvallisuuden näkökulma venäjän kieleen on niin itsestään selvä, että jopa Suomen valtiollinen turvallisuus- ja tiedustelupoliisi Supo hakee palkkalistoilleen julkisella haulla tavallisista ihmisistä venäjäntaitoisia tiedustelijoita.
Lasten kieltenopiskelua tulee tietenkin ajatella muista lähtökohdista kuin kansallisen turvallisuuden tarpeista. Kielitaitoisen ja osaavan nuoren voi olettaa olevan vaikeasti houkuteltavissa esimerkiksi valeuutisoinnin ansoihin. Laadukas peruskoulu tarjoaa lapselle kulttuurista pääomaa, joka parhaimmillaan rakentaa keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta.
Valitettavasti Oulun peruskoulut eivät kykene tarjoamaan eri kielten opetusta siinä määrin kuin vanhemmat toivoisivat. Oululaislasten kielipolku katkeaa liian usein ja nuorten kielitaito kuihtuu, kuten kieltenopetusta syvästi luotaavassa Kalevan (28.3) jutussa kerrotaan.
Vielä peruskoulun alkuvuosikymmeninä 1970-luvulta lähtien koulu koettiin perheissä mahdollisuuksia avaavaksi, mutta nyt lasten koulutus vaikuttaa kääntyneen poissulkevaksi. Historiallinen muutos näkyy kieltenopetuksessa. Yli 90 prosenttia lapsista opiskelee englantia ensimmäisenä pakollisena vieraana kielenä eikä muita vaihtoehtoja edes tarjota.
Koulutuspoliittiset leikkaukset kaventavat suomalaisten kielitaitoa, mikä heikentää kansantalouden elinvoimaa. Suomi on tunnetusti vientimaa ja tarvitsemme siksi talousmahtien kuten Saksan ja Ranskan sekä Pohjoismaiden osaajia. Maailmalla pelkkä insinööritaito ei riitä, vaan kauppoja syntyy usein vasta sitten, kun osataan myös kieltä ja kulttuuria.