Oulun kaupungin entistä kaupunginjohtajaa Päivi Laajalaa ja entistä yhdyskuntajohtajaa Matti Matinheikkiä vastaan nostetuissa syytteissä on tapahtunut uusi käänne.
Oulun käräjäoikeuden oli määrä aloittaa syytteiden käsittely suullisessa oikeudenkäynnissä 3. helmikuuta. Oikeudenkäynnille oli varattu aikaa kuusi päivää.
Käräjäoikeudesta kerrotaan, että tuo oikeudenkäynti on kuitenkin nyt peruttu.
Käräjäoikeuden mukaan peruutus johtuu siitä, että asiassa käydään syyteneuvotteluja.
Syyttäjät nostivat syksyllä 2024 Matti Matinheikkiä vastaan syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja törkeästä petoksesta.
Matinheikin esihenkilönä toiminutta Päivi Laajalaa vastaan nostettiin syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Kumpikin syytetyistä on aiemmin kiistänyt syyllistyneensä asiassa rikokseen.
Pohjois-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Sari Anttonen vahvistaa, että asiassa on käynnissä syyteneuvottelut. Hän ei kommentoi asiaa miltään osin tarkemmin.
Päivi Laajalaa avustava asianajaja Pasi Hagman kertoo, että syyteneuvotteluprosessi alkoi viime perjantaina.
Hänen mukaansa käräjäoikeus tiedusteli tuolloin, ovatko osapuolet valmiita keskustelemaan syyteneuvottelumahdollisuudesta.
Tämän jälkeen Hagman otti yhteyttä syyttäjiin ja syyteneuvottelut pääsivät vauhtiin.
Asianajaja ei kommentoi syyteneuvottelujen sisältöä miltään osin.
Matti Matinheikki toimi aiemmin Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen ylimpänä viranhaltijana.
Hän hankki Oulun kaupungin lukuun auton ja pyörän, jotka olivat kuitenkin pääosin hänen omassa yksityiskäytössään maaliskuun 2018 ja tammikuun 2020 välisen ajan.
Huhtikuussa 2018 hän hankki myös parkkipaikan Kivisydämestä kaupungin piikkiin. Syyttäjien mielestä hankinnoille ei ollut virkatehtävien hoitamiseen liittyvää perustetta.
Syyttäjien mielestä Päivi Laajala syyllistyi rikokseen siinä, kun hän ei vienyt Matinheikin menettelyä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tai tehnyt siitä itse rikosilmoitusta poliisille.
Pohjois-Suomen syyttäjäalueen aluesyyttäjä Heikki Arjas ei ota mitään kantaa syyteneuvotteluvaiheessa olevaan Oulun ex-johtajien juttuun.
Hän kertoo syyteneuvotteluista yleisellä tasolla Kalevan pyynnöstä siksi, että hänellä on kokemusta niistä ja hän johtaa tänä vuonna Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhankkeen syyteneuvottelua käsittelevää työryhmää.
Arjas kertoo, että syyteneuvottelujen pitäminen on mahdollista vielä senkin jälkeen, kun syytteet ovat tulleet jo vireille oikeuteen eli ne on nostettu.
Rikoksen seuraamuksesta neuvotteleminen on mahdollista myös jo esitutkintavaiheessa tai syyteharkintavaiheessa.
– Kaikkein tarkoituksenmukaisinta on, jos syyteneuvottelua käydään jo esitutkinnan aikana. Silloin sillä saavutetaan eniten resurssisäästöjä.
Näissä vaiheissa neuvottelujen seurauksena voidaan tunnustamisen vuoksi karsia vähäisempiä juttuja rajoittamalla esitutkintaa tai tekemällä syyttämättäjättämispäätöksiä.
Syytteiden nostamisen jälkeen neuvotellaan vain rangaistuksesta.
Syyteneuvottelujärjestelmällä pyritään rikosprosessin tehostamiseen ja nopeuttamiseen etenkin laajoissa ja vaativissa asioissa.
Aloite siihen voi tulla niin oikeudesta, syyttäjältä kuin syytettyjen tai asianomistajien avustajiltakin.
Syyteneuvottelu tarkoittaa karkeasti kuvattuna sitä, että epäilty tai syytetty tunnustaa ainakin osan epäillyistä rikoksistaan.
Tämän jälkeen syyttäjä laatii käräjäoikeudelle tuomioesityksen. Siinä hän sitoutuu vaatimaan tunnustajalle rangaistusta lievennetyltä asteikolta vastineeksi tunnustamisesta.
Sen jälkeen pidetään tunnustamisoikeudenkäynti, joka on tavallista oikeudenkäyntiä huomattavasti lyhyempi. Siellä ei esimerkiksi esitetä lainkaan todistelua.
Oikeus ei ole sidottu syyttäjän laatimaan tuomioesitykseen eli se voi antaa tuomitulle harkintansa mukaan myös esitettyä lievemmän tai ankaramman tuomion. Se on kuitenkin harvinaista.
Syyteneuvottelussa saavutettava lopputulos on oikeudenkäynnin osapuolten yhdessä sopima. Tällöin sitä koskevasta käräjäoikeuden ratkaisusta valitetaan vain harvoin ylempiin oikeusasteisiin.
Syyteneuvottelut voivat kestää muutamista tunneista useisiin päiviin tai jopa viikkoihin. Jos syytetyt eivät pääse sen aikana syyttäjän kanssa yhteisymmärrykseen lopputuloksesta, syyteneuvottelut lopetetaan. Tämän jälkeen syyttäjä ajaa syytteitään normaaliin tapaan oikeudenkäynnissä.
Syyteneuvottelua on hyödynnetty pääasiassa talousrikosjutuissa. Talousrikoksiin painottuneen aluesyyttäjä Arjaksen kokemukset syyteneuvottelusta ovat olleet hyviä.
– Olemme saaneet ratkaistua juttuja paljon vähemmällä vaivalla kuin normaalimenettelyssä.
Syyteneuvottelu on ollut mahdollista Suomessa vuodesta 2015. Toistaiseksi sitä on käytetty vuosittain varsin vähän.
Tulevaisuudessa syyteneuvottelun käyttöala laajenee ja menettelyä pyritään lisäämään.
Uutista päivitetty kello 11.54 , 12.20, 13.25 ja 16.33.
Oikaisu 23.1. klo 9.34: Jutussa luki aiemmin, että Matinheikki hankki Oulun kaupungin lukuun auton ja pyörän, jotka olivat kuitenkin pääosin hänen omassa yksityiskäytössään vuosien 2018 – 2023 välisen ajan. Todellisuudessa ne olivat Matinheikin käytössä maaliskuun 2018 ja tammikuun 2020 välisen ajan.