Varminta, mitä Suomen tulevasta presidentinvaalista voi nyt sanoa, on tuloksen selviämisen hetki. Seuraavan presidentin nimi ei ole vielä tiedossa vaali-iltana eli sunnuntaina tammikuun 28. päivänä vaan vasta helmikuun 11. päivänä.
Näin siksi, että kukaan ehdokkaista ei tammikuun vaalipäivänä näytä saavan yli puolta annetuista äänistä. Toinen vaali – kuten termi kuuluu – käydään kaksi viikkoa myöhemmin. Jos tulos ei ole äärimmäisen täpärä, tuleva presidentti pääsee juhlimaan voittoa tuon päivän iltana.
Ylen keskiviikkona julkaiseman mielipidemittauksen kiinnostavin tieto on, että kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb on ohittanut suosiossa Pekka Haaviston (vihr.).
Ero Stubbin eduksi on vain kaksi prosenttiyksikköä (28 % ja 26 %), mutta olennaista on muutoksen suunta: vain kuukausi sitten Haavistolla oli Ylen mittauksessa seitsemän prosenttiyksikön kaula Stubbiin.
Kun vastaajilta kysyttiin nyt, kumpaa he äänestäisivät, jos kyseinen kaksikko olisi tarjolla vaalin kakkoskierroksella, Stubb vei tässäkin ykköspaikan prosenttiluvuin 55 – 45.
Kahden kärkiehdokkaan kaula seuraaviin on huomiota herättävän suuri. Olli Rehnin prosenttilukema on 14, Mika Aaltolan 9 ja Jussi Halla-ahon 8.
Stubbin tilanne näyttää lupaavalta. Kotimaan politiikan areenalle palattuaan hän on noussut hämmästyttävän nopeasti mittausten kärkeen.
Jäljellä olevana kampanja-aikana voi kuitenkin tapahtua paljon, jokaisen ehdokkaan kohdalla: ikäviä paljastuksia, epäonnistuneita esiintymisiä ja lausahduksia, vanhojen mokien muistelua – tai onnistuneita, kansaan meneviä puheenvuoroja ja julkituloja.
Yksi arvaamaton kortti liittyy Jutta Urpilaiseen, joka näillä näkymin lupautuu presidenttiehdokkaaksi ensi sunnuntaina SDP:n puoluevaltuustossa. Urpilaisen ehdokkuus rokottaisi kärkikaksikosta lähinnä Pekka Haaviston kannatusta.
Jos Urpilaisen kampanja saa kantavuutta, se voi muokata uusiksi kakkoskierroksen näkymät. Vielä nyt Urpilaisen matalassa kannatuksessa näkyy se, että hänen ehdokkuutensa on ollut hämärän peitossa.
Urpilainen esimerkiksi edustaa tämän hetken suosituinta puoluetta, ja moni haluaa äänestää vaalissa naista. Kansainvälistä kokemustakin on. Nousu kakkoskierrokselle vaatisi kuitenkin rautaisia onnistumisia tulevissa esiintymisissä.
Jos Haaviston kannatus alkaa pudota, nousevat sekä tähän asti vaisuhkoja lukemia keränneen Olli Rehnin että Urpilaisen mahdollisuudet.
Suomen presidentinvaaleissa on nähty kovia loppukirejä ennenkin. Tunnetuin on Tarja Halosen nousu vuoden 2000 vaaleissa. Vielä muutamaa kuukautta ennen ensimmäistä kierrosta vain harva jaksoi uskoa, että hän nousisi maan johtoon.