Reilun neljän kuukauden päästä valitaan vaaleilla ensimmäiset sote-vallasta riisutut kunnanvaltuustot. Kun kansalaisilta on aikaisemmin kysytty kuntavaalien tärkeimpiä teemoja, terveyspalvelut ovat nousseet listan kärkeen. Nyt on toisin.
Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta päättävät nyt aluevaltuutetut, jotka valitaan samaan aikaan aluevaaleissa.
Kuntapäättäjien tärkeyslistan kärkeen nousee terveyden sijasta opetustoimi.
Jos arvata saa, kouluverkko on Oulussa kuuma vaalikysymys huhtikuun vaaleissa.
Kouluverkko elää. Parhaillaan vasara heiluu monella koulutyömaalla. Jääkärinkankaalle rakentuu monitoimitalo, johon tulee 840 oppilaan yhtenäiskoulu. Valmista pitäisi olla loppuvuodesta 2026.
Kesällä 2026 Puolivälinkankaan vesitornin lähelle Paulaharjun koulun tontille valmistuu koulun yhteyteen monitoimitalo. Tuiran monitoimitalo nousee vanhan, vuonna 1900 valmistuneen suojellun puukoulun – jossa itse kävin kansakouluni – yhteyteen.
Teuvo Pakkalan koulun peruskorjaus on valmistumassa syyslukukaudelle 2026. Alakylään on tekeillä uusi koulu vuonna 2020 tulipalossa tuhoutuneen tilalle. Valmista pitäisi tulla kesällä 2025.
Pateniemen alakoulun peruskorjaus on käynnissä. Vanhaa korjataan ja uutta tehdään.
Kiiminkijoelle alkaa ensi vuonna nousta uusi koulu nykyisen sisäilmaongelmaisen tilalle.
Koulurakentamisen lista on hengästyttävää luettavaa. Mutta kolikolla on kääntöpuolensa.
Oulun kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa 2023 kyläkoulujen kohtalosta. Myllyojan koulun Sanginsuun yksikössä opetus päättyi viime kesänä ja Kuivasojan sivukoulussa käydään nyt viimeistä lukuvuotta. Oppilaat siirtyvät ensi vuonna Myllyojan pääkouluun ja Rajakylän pääkouluun.
Keiskan oppilaat taas aloittavat koulun ensi syksynä Haukiputaan koulussa. Takkuranta, Tirinkylä ja Pikkarala ovat valinkauhassa. Lämsänjärven oppilaita uhkaa muutto Knuutilankankaalle tai Kastelliin.
Tämä on vasta alkusoittoa. Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä muistutti valtuuston lakkautuspäätöksen yhteydessä karusta väestöennusteesta. Lasten määrä laskee ja lisää koulujen sulkemisia on hänen mukaansa väistämättä edessä.
Oulussa on nyt 22 000 koululaista. Vuonna 2030 heitä on enää 18 000. Kahdenkymmenen prosentin pudotus pakottaa pohtimaan tarkkaan, missä koulua käydään.
Lakkautettavaa löytyy. Oulussa on 46 peruskoulua, yksi erityiskoulu ja kuusi muuta muiden kuin kaupungin ylläpitämään koulua. Yhtäkään niistä ei suljeta helpolla. Koululaisten vanhemmat ja paikalliset kyläaktiivit pitävät siitä huolen.
Suomessa koulujen lakkautustahti on viimeksi kuluneet vuosikymmenet ollut raju. Maassa oli 30 vuotta siteen 5 000 peruskoulua. Tänä vuonna määrä putoaa alle 2 000:n. Koulujen määrä on nyt sama kuin 1800-luvun lopulla.
Oppilasmäärän supistumisen lisäksi heikko taloustilanne on ajanut kuntia lakkauttamaa kouluja. Sadankaan oppilaan koulut eivät enää ole turvassa.
Tehtävä on päättäjille vaikea. Koulut ovat usein kylissä ja kaupunginosissa se hengittävä ydin. Vanhemmat puolustavat aivan oikeutetusti lastensa lähikouluja. Lapsille kyse on turvallisesta oppimisympäristöstä.
Koulutusalan asiantuntijoilta tulee koulujen puolustajille sivustatukea. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi selvitti viime vuonna kouluverkon muutosten vaikutuksia maaseutu- ja saaristoalueilla. Tutkimuksen mukaan koulujen lakkauttamisen vaikutus kuntien talouteen ja elinvoimaan ei ole ollut toivottu.
Tulevat valtuustopäättäjät eivät pääse pakoon kouluverkon tarkastelua. Toivottavasti keskustelun ja päätöksenteon tueksi saadaan lisää kättä pidempää eli tutkimustietoa lakkautusten taloudellisista vaikutuksista ja erityisesti vaikutuksista lasten hyvinvointiin.
Raportin mukana koulutusmenot kasvoivat vähiten niissä kunnissa, joilla oli tehty vain vähäisiä tai ei lainkaan muutoksia kouluverkkoon.
Korjattu kello 14.32: Oulun kaupunginvaltuusto teki kouluverkkopäätökset kesäkuussa 2023, ei viime kesänä. Sanginsuun opetustoiminta on päättynyt 31.7.2024 ja Keiskan opetus päättyy 31.7.2025.