Pääkirjoitus: Tak­ti­nen ää­nes­tä­mi­nen voi purra – mutta myös viedä oman ainoan äänen haas­kioon

Eduskuntavaalit: Suomea voi kohta johtaa puolue, joka haluaa maan eroon Eu­roo­pan unio­nis­ta

Luitko jo tämän: Poh­jois-Poh­jan­maan hy­vin­voin­ti­alueen hen­ki­lös­tö on ollut tyy­ty­mä­tön uu­dis­tuk­seen ja sen tie­don­kul­kuun

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Kolumni
Tilaajille

Toivo on toi­min­taa, se ei löydy van­hois­ta vi­siois­ta

Miltä tuntuu olla pikajunassa kohti kuilua? Rupesin pohtimaan tätä Viitasen Piian soolokeikalla, kun hän esitti kappaleen ”Meidän jälkeemme hiljaisuus”.

Siinä kerskakulutuksen pikajuna syöksyy kohti kuilua, mutta koska vaunussa on niin hyvä tunnelma, siihen ei kiinnitetä mitään huomiota. Tai ehkä suljetaan se tietoisesti pois mielestä. Uhkaavan tilanteen tiedostamisen sijaan vielä kuilun reunaltakin huudetaan, että tartu hetkeen.

Kappaleen nimi tulee Neuvostoliittolaisten ydinasejoukkojen iskulauseesta – laajamittaisen ydintuhon jälkeen jäljelle jää vain hiljaisuus.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.