Oulussa iloitaan talveksi tulevasta suorasta lentoreitistä Müncheniin. Suora yhteys ohi Helsingin on iloinen asia niin maakuntaan tulevien turistien kuin paikallistenkin näkökulmasta. Reitin myötä kaupungin matkailustrategian tavoite täyttyy. Rima toki on ollut matalalla.
Lappilaisilla on enemmän syytä riemuun. Rovaniemen lentoasemalla on joulun alla taas tungosta. Sama ihmisvilinä on Kittilän ja Ivalon kentillä.
Lapin kolmelle pääkentälle lennetään tulevalla talvikaudella yhteensä 43 suoraa reittilentoa eri puolilta maailmaa. Päälle tulee charter-koneiden armada.
Lapin matkailu on noussut koronakuopasta nopeammin kuin kukaan osasi pari vuotta sitten ennustaa. Maakunnan lennoille on talvikaudeksi tarjolla 1,6 miljoonaa matkustajapaikkaa. Kasvua viime talvikauteen on viidennes.
Lapin vetovoima on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellinen. Vastaavia kasvulukuja on maailmalla harvassa
Vielä 25 vuotta sitten Ouluun lensi kaksinkertainen matkustajamäärä Rovaniemeen verrattuna. Matkustajamäärillä mitattuna Rovaniemi on tänä vuonna ohittanut jo Oulun Suomen toiseksi vilkkaimpana lentoasemana.
Mihin Lapin kasvu nojaa? Matkailuelinkeino on tehnyt monta asiaa oikein. Tuotetta – majoitusta, ruokatarjontaa ja ohjelmapalveluita – on kehitetty vastaamaan vaativan turistin toiveita. Laatutaso on noussut. Saavutettavuus on suorien lentojen myötä hyvä.
Lapin matkailun kansainväliseen markkinointiin on panostettu. Perinteisen messumarkkinoinnin rinnalle on noussut sosiaalinen media, erilaiset television matkailuohjelmat ja julkkisten hyödyntäminen.
Lapin matkailun kasvun taustalla on silti yksi ylivoimainen selittäjä: talvi ja lumi. Sitä säestävät luonto, turvallisuus, hiljaisuus ja äärimmäisen pohjoinen sijainti.
Siellä missä muualla maailmassa samalla leveyspiirillä on yhtä komeat revontulet, on vain jäätä ja lunta. Ei teitä, ei hotelleita, ei palveluita.
Lumi kiehtoo ja on ilmastomuutoksen myötä niukkenemassa maailmalla. Talvi tarjoaa alustan eksoottisille safareille huskyjen, porojen ja moottorikelkkojen kanssa.
Ei Lapin matkailu hurjasta kasvusta huolimatta valmis ole. Kesämatkailu on vielä vaisua, vaikka kesää on markkinoitu maailmalle hartiavoimin.
Münchenin suora lento Ouluun nojaa osin talvimatkailun nosteeseen. Matkustajia kuljetetaan Iso-Syötteelle talven riemuihin.
Turismi on yksi maailman kasvualoista. Oulu hamuaisi mielellään suuremman osan matkailijavirroista.
Enemmän kuin tuhannen taalan kysymys on se, mikä olisikaan se Oulun ”talvi” – supervoima, jolla kaupunkiin saataisiin houkuteltua lisää matkailijoita.
Se ei riitä, että kaupungissa on runsaasti kulttuuritarjontaa: tapahtumia, festivaaleja, konsertteja ja näyttelyitä. Tätä tarjontaa maailmalla on valtavasti.
Kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 tarjoaa oivan vipuvarren. Se pakottaa miettimään syvällisesti, mitä ainutlaatuista Oululla on maailmalle tarjota. Oulu2026 avaa kansainväliseen ja kansalliseenkin markkinointiin uusia näkyviä väyliä.
Mutta mikä on se tuote, jota rummutetaan? Mikään päälle liimattu ei toimi.
Maailmalta voi kopioida menestyskonsepteja ja innovaatioita. Vetovoiman ytimen pitää silti olla jotain ainutlaatuista, joka nousee paikallisesta kulttuurista ja omaleimaisista ihmisistä. Jotain mikä kiinnostaa ja mitä muut eivät tarjoa.
Rössypottu, purjelaivat ja terva eivät pitkälle vie.
Kulttuurin ohella teknologia leimaa kaupunkia ja on tätä päivää. Mitä vetovoimaista ja ainutlaatuista sen ympärille voi rakentaa?
Arktisuus ja vastuullisiin ovat vahvoja teemoja maailmalla.
Ei ihan helppo rasti, mutta mahdollisia polkuja eteenpäin.