Venäjän suurlähetystön Helsingissä on jättänyt poikkeuksellinen määrä työntekijöitä sen jälkeen, kun Suomi päätti karkottaa venäläisvakoojia kesäkuussa. Tehtaankadulta on lähtenyt muun muassa useita lähetystöavustajia, ja monet Suomen jättäneistä ehtivät työskennellä maassa tavallista lyhemmän ajan.
Tiedot käyvät ilmi selvityksestä, jonka STT teki vertailemalla eri aikoina julkisina olleita tietoja venäläisdiplomaateista Suomessa.
Ulkoministeriö pitää verkossa listaa, josta näkyvät maassa parhaillaan oleskelevat diplomaatit. Ministeriö on poistanut listalta kesäkuun loppupuolen ja heinäkuun loppupuolen välissä yhdeksän venäläisen nimet, mikä vastaa kesäkuussa karkotuspäätöksen saaneiden venäläisvakoojien määrää.
Kaikki poistuneista eivät silti ole karkotettuja. Listalta on kadonnut esimerkiksi kaupallinen edustaja, joka sai mediatietojen mukaan siirron Kazakstaniin jo runsas kuukausi ennen Suomessa tehtyjä karkotuspäätöksiä.
Häntä lukuun ottamatta Suomesta poistunut joukkio vaikuttaa arvostavan yksityisyyttä. Juuri kenestäkään ei löydy verkosta juuri minkäänlaisia jälkiä, vaikka sellaisia etsisi heidän venäjänkielisillä nimillään.
Ulkoministeriö kiristi salaamistaan
Suomi päätti karkottaa venäläisiä maasta kesäkuun kuudentena päivänä. Päätöksen teki tp-utva, joka koostuu presidentistä ja hallituksen avainministereistä.
Lakonisessa tiedotteessa kerrottiin, että Suomi karkottaa Venäjän lähetystöstä yhdeksän tiedustelutehtävissä toiminutta työntekijää. Perusteluksi sanottiin se, että he olivat toimineet diplomaattisuhteita sääntelevän Wienin sopimuksen vastaisesti.
Selkokielisemmin sanottuna poliittinen johto päätti karkottaa Suomesta peiteroolissa toimineita venäläisiä vakoojia.
Ennen karkotuspäätöstä STT on saanut ulkoministeriöstä haltuunsa listauksia, joista selviävät eri aikoina maassa oleskelleiden venäläisdiplomaattien tulo- ja lähtöajat. Kesäkuun 21. päivä ministeriöstä kuitenkin ilmoitettiin, että listauksen toimittaminen voisi paljastaa salaisia tietoja tp-utvan päätöksestä.
Myöhemmin ministeriö toimitti päätöksen, jossa salaamista perustellaan muun muassa mahdollisella kansainvälisten suhteiden vaarantumisella.
Samaan aikaan kun ulkoministeriö on kieltäytynyt toimittamasta aiemmin julkiseksi katsomaansa listausta, se on ylläpitänyt verkossa listaa Suomessa oleskelevista venäläisdiplomaateista. STT tallensi listauksen, kun ministeriö ilmoitti salaamisesta.
Vertaamalla ulkoministeriön verkossa juhannuksen alla ja heinäkuun loppupuolella mainitsemia diplomaatteja voi nähdä, että yhdeksän venäläisnimeä on poistunut tällä välillä diplomaattilistalta.
Oleskelu jäi lyhyeksi
Tietoja vertailemalla voi nähdä, että kesä–heinäkuussa Suomesta poistuneiden venäläisten määrä on poikkeuksellinen. Syyskuusta 2021 tämän vuoden maaliskuulle saakka ei löydy vastaavaa poistuneiden rypästä.
Toiseksi suurin tehtävänsä jättäneiden venäläisten joukko ajoittuu helmikuulle, jolloin kuusi venäläistä lopetti työn Suomessa.
Syyskuun 2021 ja tämän vuoden maaliskuun välillä tehtävänsä päättäneet diplomaatit olivat työskennelleet Suomessa keskimäärin vajaat neljä vuotta, mutta juhannuksen ja heinäkuun lopun välillä Suomesta poistuneista tuohon keskiarvoon ei yltänyt kukaan.