Monet meistä muistavat "suomettumisen parhaat ajat", kun presidentti Urho Kaleva juopotteli ja juhli Nikitan kanssa Neuvostoliitossa. Nykyajan suomettumista on se, että presidentti Stubb pelaa golfia Donaldin kanssa.
Kekkosen aikaan ryyppyreissut varsin usein toivat positiivisia uutisia suomalaisille yrityksille ja sitä kautta työtä ja leipää suomalaisille. Tämän päivän suomettumisseurustelujen lopputulosta on ihan mahdoton ennakoida, niin "laajakatseinen" on koko läntisen maailman valtiaaksi pyrkivä Donald.
Suomettumisen sisältö on tietenkin ihan erilainen viime vuosituhannen tilanteeseen verrattuna. Mutta perusajatus on aivan sama: Suomen pitää olla jonkun suuren ja mahtavan kainalossa todellista kokoaan suurempana ja vaikuttavampana.
Suomalaiset hyväksyivät ilman kovin räväköitä soraääniä kylmän sodan aikaisen suomettumisen. Aivan sama yhdensuuntaisuus koskee myös nykyhetkeä. Muutamassa kuukaudessa hyväksyimme Naton ja Stubbin seurustelun Donaldin kanssa. Arvioimme, että pysymme hyvin mukana niin sanotussa länsimaisessa demokratiassa, kun menemme hyvin kiinteästi USA:n johtajan kainaloon.
Nyt on kuitenkin tullut ihan selväksi, ettei Donald Trumpin toiminnassa ole ripaustakaan länsimaista tai mitään muutakaan demokratiaa. Jokainen toimenpide on ihan muuta: kansainvälisillä sopimuksilla pyyhitään takapuolta, aiemmin tehdyillä ei ole mitään arvoa, itsenäiset valtiot ovat todellisuutta vain paperilla.
On varmaan oikea arvio, että USA Donaldin päätöksillä valtaa lisää itsenäisiä valtioita eteläpuolelta ja Grönlannin pohjoispuolelta. "Amerikka ensin!" Tällä periaatteella nämä diktaattorin ja sopimukset tallaavan valtiomiehen joukot etenevät. Ja köyhyyteen ja tarpeettomuuteen ajetut nuoret amerikkalaiset hyväksyvät nämä teot ja pitävät niitä "tosi miehen malleina".
Suomi jäi itsenäiseksi toisen maailmansodan rauhanteossa, mikä tuntuu näin jälkeenpäin vähän ihmeeltä varsinkin siksi, että olimme sodan hävinneen Saksan aseveljiä. Mutta Donaldin periaatteilla myös Neuvostoliitto kohteli Suomea, eli "Neuvostoliitto ensin".
Vaikka Euroopan ja Suomen mielestä Suomi "voitti sodan ja säilytti itsenäisyytensä", Suomi joutui "hävinneenä" maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle yli 500 miljoonaa dollaria. Suomi on ainoa maa maailmassa, joka maksoi sotakorvaukset täysimääräisinä. Vuosina 1944–1952 Suomesta kuljetettiin 141 900 junanvaunullista sotakorvaustuotteita. (Valtioneuvoston viestiosaston tiedote 343/2012).
Elämme todellisen epäselvää aikaa koko maailmassa. Onko meillä muutaman vuoden kuluttua kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomat suurvallat USA, Kiina, Venäjä ja Intia? Valtaako Venäjä Afrikan etupiiriinsä? Onko Nato kestävä pohja suomettumisellemme ja yhteistyöllemme USA:n kanssa?
Olavi Keinänen
FM, Kempele