Ruotsissa on jo siirrytty valtakunnallisesti paperikirjoihin ja työvihkoihin ja pois digioppimisesta. Meillä Riihimäki aloitti siirtymisen 2024 ja uudistus eli paluu vanhaan ja koeteltuun on nyt pääpiirteissään viety läpi.
Riihimäeltä opittua. Kaksi vuotta muutoksen jälkeen tulokset ovat olleet lähes kokonaan myönteisiä. Syyskuussa 2026 julkaistujen kyselytulosten mukaan oppilaiden keskittymiskyky on parantunut ja luokkien työrauha on palautunut digitaalisten häiriötekijöiden poistuttua.
Parempi oppiminen. Erityisesti matematiikan ja kielten opiskelun koetaan helpottuneen huomattavasti perinteisestä kirjasta ja vihkosta. Oppilaat tekevät enemmän yhteistyötä ja oppivat asiat syvemmin.
Paperikirja näyttää olevan etu erityisesti silloin, kun tavoitteena on ymmärtää ja muistaa pidempi, tietoa sisältävä teksti. Sivun fyysinen sijainti auttaa hahmottamaan, missä kohtaa kirjaa jokin asia oli.
Myös tämä on koulukirjojen kannalta olennaista: oppikirjan lukeminen ei ole sama asia kuin verkkosivun selaaminen. Oppikirjassa pitää rakentaa mielessään kokonaisuus, muistaa käsitteitä ja yhdistää eri kohdissa esitetty tieto.
Opettajien kokemuksissa paperimateriaali soveltui erityisesti keskittymisen tukemiseen, taitojen harjoitteluun ja suomen kielen oppimiseen.
Taloudellisuus. Fyysiset oppikirjat tulevat pidemmän päälle kaupungille edullisemmiksi kuin sähköiset lisenssit, sillä samoja kirjoja voidaan kierrättää ja käyttää useita vuosia.
Ainoa miinuspuoli. Oppilaiden kriittinen palaute on liittynyt lähes ainoastaan siihen, että paperiset kirjat painavat repussa enemmän. Tähän on osaltaan vaikuttanut Opetushallituksen digihurmos, joka on vienyt oppilailta omat pulpetit ja isolta osalta myös omat luokat, joissa säilyttää oppikirjoja ja työvihkoja.
Kirjoitin Turun Sanomissa 27.8.2024 miten kaunokirjoituksen lopettaminen on tehnyt oppilaista uuslukutaidottomia, jotka eivät osaa kirjoittaa omaa nimeään kuin tikkukirjaimilla. Se on myös suoraan vaikuttamassa Pisa-tulosten romahtamiseen. Kaunokirjoitus pitäisi palauttaa välittömästi pakolliseksi oppiaineeksi kaikille nykyisille luokille. Ja jatkossa kahdelle ensimmäiselle. Nykytilanne jättää oppilaat perustaidossa heitteille.
Seppo Lohtaja
entinen kouluvaari, Turku