Sote-alaan kohdistuvat leikkaukset, työpaikkojen ongelmat ja työntekijöiden saatavuus ovat mediassa esillä lähes päivittäin. Esimerkiksi hyvinvointialueiden taloustilanne ja toiminnan supistaminen ovat puhuttaneet viime aikoina.
Nämä ovat vain esimerkkejä sote-alasta käytävästä julkisesta keskustelusta, joka painottuu ongelmiin ja negatiivisilla aiheilla mutusteluun. Vaikka ongelmista ei pidä vaieta, myös toisenlaisen näkökulman esiin nostaminen toisi keskusteluun kaivattua monipuolisuutta.
Tällä hetkellä mediassa käyty keskustelu vaikuttaa suuresti sote-alan maineeseen työnantajana. Ammatillisten kouluttajien Suomen Diakoniaopiston ja Taitotalon Innolinkillä teettämän tutkimuksen mukaan Länsi-Suomessa 69 prosenttia työantajista pitää sote-alan mainetta merkittävänä tai erittäin merkittävänä tekijänä työvoiman saannin ja pysyvyyden näkökulmasta.
Samainen tutkimus viestii kuitenkin myös positiivisesta kehityksestä: suurella osalla työantajista on tahtoa kehittää alan työpaikkoja ja monet keinotkin ovat jo käytössä.
Tutkimuksen perusteella sote-alan työnantajat Pohjois- ja Itä-Suomessa keskittyvät tällä hetkellä erityisesti työyhteisöjen toimivuuden kehittämiseen, kuten työyhteisön ilmapiirin ja työntekijöiden kuulemisen parantamiseen.
Keinot työantajilla ovat usein samankaltaisia: työntekijöille annetaan mahdollisuus vaikuttaa työvuorosuunnitteluun, ilmapiiriin panostetaan ja työntekijöiden elämäntilanteet otetaan huomioon myös työelämässä.
Noin kolmasosa sote-alan työnantajista on kehittänyt viime aikoina työntekijöiden palkkausta. Avoimissa vastauksissa keinoina korostuvat erilaiset lisät, peruspalkkatason korottaminen ja palkkaharmonisointi. Palkkauksen kehittämistä suositumpi keino viihtyvyyden parantamiseen ovat erilaiset etuudet.
Mielikuva sote-alan työympäristöistä kurjuuden kehtoina on puutteellinen ja yksipuolinen. Toisaalta samalla tuo mielikuva vaikuttaa alaan voimakkaasti. Työvoimapula sote-alalla on yhä kova ja tulee luultavasti vain pahenemaan tulevaisuudessa. Negatiiviseen keskittyminen ei houkuttele hakemaan opiskelemaan sote-alaa, mikä vaikuttaa suoraan työvoiman saatavuuteen tulevaisuudessa.
Samaan aikaan työyhteisöissä nähdään paljon myös työniloa ja -imua, mille soisi enemmän tilaa myös julkisessa keskustelussa: negatiivisuuden kehästä on aika päästä positiivisuuden kehälle.
Sote-alan tulevien ja nykyisten ammattilaisten kouluttajina toivomme, että alan kehitystrendi jatkuu positiivisena ja haluamme nostaa esiin myös innovaatioita ja onnistumisia, joita sote-alalla tehdään. Me haluamme, että meiltä valmistuvat ammattilaiset luottavat itseensä ja siihen, että kun he kertovat olevansa hoitajia, yleisössä herää välitön kunnioitus eikä sääli.
Jarkko Paananen
rehtori, Taitotalo
Juha-Petri Niiranen
rehtori, Suomen Diakoniaopisto