Sosialidemokraattinen puolue SDP julkisti torstaina ulkopuoliselta taholta tilaamansa työyhteisöselvityksen. Työterveyslaitoksen tekemässä kartoituksessa oli kysytty häirintään liittyviä asioita puolueen eduskuntaryhmän noin 40 työntekijältä.
Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset ovat salaisia, mutta SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen avasi niitä yleisellä tasolla tiedotustilaisuudessa yhdessä ryhmän pääsihteerin Rami Lindströmin ja ryhmän varapuheenjohtajan Piritta Rantasen kanssa.
Tytti Tuppurainen vakuutti useaan otteeseen, että selvityksen mukaan mitään vakavaa epäasiallista käytöstä, kuten väkivaltaa tai kiusaamista ei ole tiedossa. Työterveyslaitoksen kyselyyn vastasivat kaikki ryhmän työntekijät eikä selvitys tuonut esiin uusia merkittäviä asioita, jotka eivät olisi olleet jo julkisuudessa esillä.
Puolueen eduskuntaryhmä sai kuitenkin ohjeita, miten työyhteisöä tulee johtaa. Ne lienevät yleisiä, tunnettuja nykypäivän johtamiseen kuuluvia toimintatapoja, joissa muistetaan huomaavainen käytös ja asiallinen viestintä. Jos häirintää ilmenee, sellaiseen pitää puuttua ja ongelmatapaukset täytyy käsitellä niin, että vaikeista asioista päästään eteenpäin.
SDP:n tilaaman selvityksen päätuloksiin voi kyllä luottaa. Samalla puoluetta voi kehua, että se tarttui ongelmiin ja tutkitutti asioita riippumattomalla taholla. Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija. Silti torstainen tiedotustilaisuus jätti ilmaan paljon avoimia kysymyksiä.
On ymmärrettävää ja normaalia, että yksittäisten työntekijöiden asioita ei kerrota julkisuuteen. Mutta olisiko SDP:n eduskuntaryhmässä julkisuuteen nostettuja häirintätapauksia kuitenkin pitänyt avata vielä tarkemmin? Miksi työterveyslaitoksen kyselyä ei tehty kansanedustajille, vaan ainoastaan ryhmän taustatyöntekijöille?
Pääsihteeri Rami Lindströmin vastaus oli, että kansanedustajat eivät ole työsuhteessa puolueeseen. Perusteltua kylläkin, mutta silti kansanedustajien näkemykset häirinnästä olisivat olleet tärkeitä, varsinkin kun SDP:n johto on muistuttanut, että häirintää on ilmennyt myös muissa puolueissa.
SDP:llä on ollut pitkään gallupkaula muihin puolueisiin nähden. Tämmöistä historiallista tilannetta ei haluta hukata häirintäkohuun, vaan se pyritään pyyhkimään pois julkisuudesta.
Totta toki on, että yksittäisiin ihmisiin liittyvät työyhteisön ongelmat käsitellään vaitiolon periaatteiden mukaisesti. Silti kannatusmittauksia johtavalta, ja todennäköiseltä uudelta pääministeripuolueelta odottaisi laajaa avoimutta. Avoimuus kuuluu demokratiaan ja lisää kansalaisten luottamusta päätöksentekoon.
Oululaisittain SDP:n häirintäongelmat ovat kiinnostavia, sillä esillä ovat olleet oululaiset kansanedustajat Tytti Tuppurainen ja Pia Hiltunen. Julkisuudessa on puhuttu Tuppuraisen toimintatavoista johtaa ryhmäänsä. Selvityksen perusteella siitä ei kerrottu uutta tietoa.
Kansalaisilla ja äänestäjillä on oikeus tietää, miten johtavat poliitikot tekevät työtänsä. Johtaminen vaatii aika ajoin tiukkuutta, mutta hyvän johtajan ominaisuuksiin kuuluu ihmiskäsitys, jossa olennaista on huomaavaisuus toisia ihmisiä kohtaan.