AfD eli Vaihtoehto Saksalle sai ennätysvoiton Saksi-Anhaltin osavaltion vaaleissa Saksassa. Puolue yli kaksinkertaisti ääniosuutensa viiden vuoden takaisesta 20,8 prosentista 43,8 prosenttiin. Saksan tiedustelupalvelu on luokitellut AfD:n äärioikeistolaiseksi ryhmittymäksi, jonka nähdään uhkaavan demokratiaa.
Millä tavalla puolue on äärioikeistolainen? Ratkaisevaksi nousee AfD:n suhde maahanmuuttajiin, joita puolueen katsotaan syrjivän ja loukkaavan heidän ihmisarvoaan toisen luokan kansalaisina. Ulkomaalaisvastaisuuden lisäksi AfD on EU-vastainen ja yleisradiovastainen. Se myös torjuu tiedot ilmastonmuutoksesta.
AfD:n voitto iskee Euroopan yhtenäisyyteen suhteessa Ukrainan sotaan. Puolue lopettaisi sekä Venäjä-pakotteet että Saksan tuen Ukrainalle. Venäjä-mielisyys ei ihan täysin kuvaa puoluetta, vaan pikemmin se haluaa palauttaa suhteet Venäjään vain Saksan omien etujen vuoksi. Tärkein niistä on edullisen venäläisenergian saanti Saksaan.
AfD ei yllä murskavoitollaan ehdottomaan enemmistöön osavaltioparlamentissa. Se joutuu hakemaan hallituskumppania. Muut ovat muuranneet AfD:n ulkopuolelleen, eivätkä halua sen kanssa tekemisiin. Erikoinen hallituskokoonpano voisi syntyä uudenlaisen vasemmistopuolue BSW:n kanssa.
BSW sai vaaleissa viiden prosentin kannatuksen ja pääsee Saksi-Anhaltin osavaltioparlamenttiin. Puolue vastustaa ja kannattaa paljolti samoja asioita kuin AfD. Kahta populistipuoluetta erottaa toisistaan lähinnä vain talouslinjaukset, joissa BSW painottaa perinteistä vasemmistolaista talouspolitiikkaa.
Vaikka Saksi-Anhalt on pieni kahden miljoonan asukkaan osavaltio Saksan 16 osavaltioista, vaalin tulos kertoo valtavasta muutoksesta Saksan politiikassa. Vaalitulos uhkaa jo liittokansleri Friedrich Merzin asemaa. Merzin oman puolueen kristillisdemokraattien CDU:n äänisaalis Saksi-Anhaltissa romahti aiemmasta 37,1 prosentista 17,2 prosenttiin.
Saksan vaalitulos heiluttaa politiikan painopisteitä koko Euroopassa. Suomen näkökulmasta kriittistä on, millaista nostetta perussuomalaiset saavat äärioikeistolaisesta liikehdinnästä. Saksassa jännitetään kahden muun osavaltion vaaleja parin viikon päästä. Ranskassa radikaalioikeistolainen Marine Le Pen pyrkii maan johtoon ensi kevään presidentinvaaleissa.
Äärioikeiston nousua selittää kansalaisten tyytymättömyys heikkoon talouskehitykseen ja toimeentuloon. Saksan käänteentekevä vaalitulos osoittaa, että varsinkin nuorten äänestäjien mielestä perinteiset vanhat puolueet eivät ole kyenneet tarjoamaan vaihtoehtoja paremmasta huomisesta.
Korkea liki 80 prosentin äänestysaktiivisuus kertoo siitä, että muutosta halutaan laajasti. Ensianalyysien perusteella AfD keräsi ääniä aiemmin keskustaoikeistoa äänestäneiltä, mutta myös paljon aikaisemmin äänestämättä jättäneiltä.
Äärioikeiston kannatus Saksassa on ollut korkeaa entisen DDR:n alueen osavaltioissa. Saksi-Anhalt on niistä yksi. Bruttokansatuotteella se lasketaan nyky-Saksan köyhimmäksi kehitysalueeksi. Populistinen protestimieliala itäisessä Saksassa osoittaa, että Saksojen yhdistyminen ei täysin onnistunut ja kehitys on tuottanut pettymyksen erityisesti entisen Itä-Saksan asukkaissa.