Nallikari: Golf-kent­tä pul­lah­ti pois Hie­ta­saa­ren suun­ni­tel­mas­ta, ho­tel­li­han­ke etenee

Nuoret: Tik­to­kin suosio uu­tis­läh­tee­nä kasvaa no­peas­ti, mutta saa ou­lu­lais­nuo­ril­ta myös kri­tiik­kiä

Politiikka: Pää­mi­nis­te­ri Sanna Marin Ou­lus­sa: On mo­lem­pien maiden etu, jos Suomi ja Ruotsi ra­ti­fioi­daan Natoon yhtä aikaa

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Saa­me­lais­kä­rä­jä­lain ko­lo­niaa­li­nen varjo – an­ne­taan saa­me­lai­sil­le mah­dol­li­suus ke­hit­tää omaa it­se­hal­lin­to­elin­tään kan­sain­vä­lis­ten ih­mis­oi­keuk­sien mu­kai­ses­ti

Saamelaiskäräjälakiuudistuksen ollessa pöydällä ja keskustelun kuumetessa nk. ”lappalaispykälästä”, kysymme, miksi mikään alkuperäiskansa maailmassa haluaisi jäsenyyden määrittelyn sidottavan ulkopuolisten laatimiin historiallisiin asiakirjoihin, joista heijastuu aikansa kolonialistinen ja patriarkaalinen vallankäyttö? Ruotsin vallan aikaisia asiakirjoja ovat laatineet etelästä tulleet miehet, jotka ovat kiinnittäneet huomiota vain miehiin yhteiskunnallisina toimijoina valtion asettamien realiteettien, kuten verotuksen, lähtökohdista.

Olemme tutkimuksessa osoittaneet (Alakorva, Kylli ja Valkonen 2022), kuinka nämä asiakirjat eivät tunnista saamelaisten omia yhteiskunnallisia rakenteita ja omistussuhteita, ja ne jättävät saamelaisnaisen toimijuuden kokonaan pimentoon.

Saamelaisnaisen asema omassa yhteisössään on ollut vahvempi kuin naisen asema ympäröivissä yhteiskunnissa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.