Ri­kos­uu­ti­soin­ti tukee oi­keus­val­tio­ta – jour­na­lis­ti avaa myös nurjaa puolta

Journalistisen uutismedian tehtäviin kuuluu uutisoida rikoksista ja oikeuskäsittelyistä, jotka ovat yhteiskunnallisesti ja yleisesti merkityksellisiä. Kuva Oulun oikeustalon yhdestä istuntosalista.

Kuva: Susanna Kemppainen

Lukija kysyi Kalevan toimittajalta, miksi media seuraa Anneli Auerin seksuaali- ja väkivaltarikosten käsittelyä tiiviisti. Lukija halusi tietää perusteita rikos- ja oikeusjuttujen julkaisemiseen.

Pohjois-Suomen ulkopuolella tapahtuneisiin rikoksiin liittyvät jutut tulevat Kalevalle yleensä Suomen tietotoimisto STT:ltä. STT:llä työskentelee rikos- ja oikeustoimittajien ryhmä. He uutisoivat merkittävimmät valtakunnalliset rikostapaukset.

Kalevan oma toimitus keskittyy Oulun seudun ja Pohjois-Suomen rikosuutisiin. Toimitus on päivittäin yhteydessä poliisiin sekä oikeuslaitokseen, jotka ovat tärkeimmät tietolähteet rikos- ja oikeusuutisoinnissa.

Rikos- ja oikeusjuttujen julkaisua toimitus arvioi aina tapauskohtaisesti tarkkaan. Journalistin ohjeisiin sitoutunut uutismedia haluaa, että rikosten ja niiden oikeuskäsittelyn julkinen seuranta edistää oikeusvaltiota.

Avoimuus rikoksista sekä niiden rangaistuksista kuuluu sananvapauteen. Kansalaisilla on oikeus tietää, mitä heidän ympärillään tapahtuu ja miten oikeuslaitos kohtelee rikoksen tehneitä sekä heidän uhrejaan. Poliisin ja oikeuslaitoksen tulee huolehtia toimissaan ihmisten tasa-arvoisesta oikeusturvasta.

Toimituksen velvollisuus on seurata uutisoitua rikosta ja sen oikeuskäsittelyä alusta loppuun, jolloin yleisölle jää tapahtuneesta mahdollisimman kattava kuva.

Rikosuutinen saa usein alkunsa poliisin välittämästä tiedosta. Poliisi voi kertoa jo alkuvaiheessa rikosnimikkeen eli mitä rikosta se epäilee ja tutkii. Journalisti hankkii tietoa myös silminnäkijöiltä, rikoksen kohteilta tai uhreilta, jolloin lähteiden antaman tiedon todenperäisyyttä on arvioitava erityisen kriittisesti. Uutisoinnilla vältetään haittaamasta rikostutkintaa.

Epäilty rikos, poliisioperaatio ja rikostutkinta ovat jo uutinen, jos teolla on yhteiskunnallista merkitystä, se on yleisesti kiinnostava ja erikoinen tai se koskettaa lukijakuntaa läheltä. Todenperäisellä, ja vaikka vielä vajanaisella tiedonvälityksellä katkaistaan huhuilta siivet ja vähennetään yleisön epätietoisuutta.

Rikostutkinnasta asia etenee syyttäjälle, joka arvioi syytekynnystä ja siten tarvetta viedä asia oikeuden puntaroitavaksi. Oikeus voi myös päättää vangita rikoksesta epäillyn. Rikosasioiden käsittely alkaa käräjäoikeudessa, josta se voi edetä hovioikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen.

Oikeudelliset termit kuuluvat rikos- ja oikeusuutisiin eikä niitä voida aina ilmaista arkikielellä. Esimerkiksi asianomistaja tarkoittaa rikoksen uhria. Jos käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen, tuomittu voi valittaa tuomiosta ylempää oikeusasteeseen eli hovioikeuteen.

Oikeudenkäynnissä osapuolia ei saa asettaa epätasa-arvoiseen asemaan. Rikoksesta syytetyllä on oikeus esimerkiksi esittää vastanäyttöä ja saada omat todistajansa kuulluksi.