vastaa kyselyyn: Tuetko työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen mie­le­nil­mauk­sia ja lak­ko­ja?

Liikenne: Testaa Kalevan vi­sal­la, pär­jäi­sit­kö Oulun han­ka­lim­mis­sa ris­teyk­sis­sä

Jääkiekko: Miksei Saku Mäe­na­las­ta pääs­tet­ty NHL-lei­ril­le?

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Tilaajille

"Raa­to­ja tuntuu ke­rään­ty­vän ran­noil­le yl­lät­tä­vän­kin paljon, ja sen kyllä va­li­tet­ta­vas­ti myös hais­taa" – ­lä­hes kaikki ku­te­maan nous­seet kyt­ty­rä­lo­het ovat nyt kuol­leet

Mädäntyneitä kyttyrälohia on nyt Tenojoen rannoilla.
Mädäntyneitä kyttyrälohia on nyt Tenojoen rannoilla.
Kuva: Hannu Kostilainen

Tenojokeen on noussut tänä kesänä eri arvioiden mukaan 100 000–150 000 kyttyrälohta. Luku on vähintään kaksinkertainen määrä edelliseen, vuoden 2021 kyttyrälohen määrään verrattuna, Oulun yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Pohjoisen Suomen ja Norjan jokiin leviävä vieraslaji nousee suurina määrinä jokiin kutemaan joka toinen, pariton vuosi. Kyttyrälohen erityispiirre on, että kudun jälkeen kalat mätänevät ja kuolevat jokiin. Nyt lähes kaikki kudulle nousseet kyttyrälohet ovat kuolleet.

– Raatoja tuntuu kerääntyvän rannoille ja matalikoille yllättävänkin paljon, ja sen kyllä valitettavasti myös haistaa, Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro kertoo.

Erkinaro tutkii kyttyrälohien raatojen levittämien ravinteiden vaikutusta pohjoisiin jokiympäristöihin.

– Kansalaishavaintojen osalta pääsemme mittaamaan vain matalien vesien raadot, mutta ei ole tietoa, kuinka paljon syvänteissä on raatoja.

Yleisö on lähettänyt tutkijoille havaintoja kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viime viikkoina. Vihjeiden perusteella on saatu arvokasta tietoa siitä, millaisiin paikkoihin raadot kertyvät.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.