Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella palveluiden saatavuus on ollut pitkään huolenaihe. Sote-uudistus toi mukanaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia, jotka ovat koetelleet niin työntekijöitä kuin alueen asukkaita. Vaikka uudistus valmisteltiin huolellisesti, näin laaja muutos ei ole sujunut ilman kipukohtia.
Toinen aluevaltuustokausi on käynnistynyt tiukkojen säästötavoitteiden varjossa. Kansallinen ohjaus vaatii alijäämien kattamista ja lisärahoituksen saaminen edellyttää kovia toimia. Säästöjä on haettu muun muassa keskittämällä palveluita, vähentämällä vuodeosastopaikkoja, supistamalla henkilöstöä ja nostamalla asiakasmaksuja.
Kun lakisääteisiä palveluja joutuu odottamaan yli tavoiteaikojen, on ymmärrettävää, että asukkaat antavat kriittistä palautetta. Palveluiden viivästyminen vaikuttaa arjen sujuvuuteen ja taloudelliseen toimeentuloon.
Sote-uudistuksen perusajatus oli taata yhdenvertaiset palvelut kaikille. Nyt tämä tavoite on vaarassa. Päätöksentekijöiden on varmistettava, että palvelut järjestetään lain edellyttämällä tavalla niin, että myös heikoimmassa asemassa olevien ääni kuuluu.
Tiukka talous aiheuttaa kilpailua vähistä resursseista, ja on jo nähtävissä, että vuodeosastopalveluja on vähennetty liikaa tarpeeseen nähden. Digitaaliset ja liikkuvat palvelut eivät ole kyenneet korvaamaan puuttuvia palveluja odotetusti.
Jos palvelut halutaan järjestää inhimillisesti ja tarpeiden mukaisesti, tarvitaan lisää resursseja muun muassa kotisairaanhoitoon, kotipalveluun, päivystykseen, ympärivuorokautiseen hoivaan, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä lasten, nuorten, perheiden, ikääntyneiden ja vammaisten palveluihin.
Ennaltaehkäisevään työhön ei riitä aikaa, kun työntekijöiden voimavarat kuluvat kiireellisten asioiden hoitamiseen. Sosiaalipalvelujen puutteet heijastuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kun tuki ei ole helposti saatavilla, ongelmat kasautuvat ja palveluiden tarve monimutkaistuu. Moni lapsi ja nuori joutuu odottamaan päätöksiä ja tukitoimia liian pitkään, mikä lisää riskiä ongelmien syvenemiseen. On tärkeää, että lasten, nuorten ja perheiden palveluketjut toimivat saumattomasti ja eri toimijat tekevät yhteistyötä.
Samalla kun tulevaisuuden palvelutarpeet on turvattava, on kyettävä hoitamaan myös hoitovelkaa, joka näkyy hoitojonoina ja viiveinä. Riskien arviointia on tehtävä jatkuvasti, ja kiireellisiin puutteisiin on reagoitava nopeasti. Hyvinvointialueen tulevaisuus ei voi rakentua pelkkien säästöjen varaan. Ihmistä ei saa unohtaa. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden palvelut!
Tuula Ala-Aho
aluevaltuutettu (sd.), sairaanhoitaja (YAMK), Oulu
Niina Kettunen
aluevaltuutettu (sd.), sosionomi (AMK), yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija, Oulu