Kalevan pääkirjoitus ja uutisointi 15.5. herätti minut taas kerran pohtimaan lasten, nuorten ja perheiden tilannetta. Minua järkytti se, että Pohjois-Pohjanmaan nuorten itsemurhien määrä on Suomen korkeimpia, ja se on viime vuosina kasvanut.
Vuosina 2018–2023 Pohteen alueella kuoli itsemurhiin yhteensä 58 alle 25-vuotiasta nuorta. Tämä on hälyttävä ja inhimillisesti kestämätön tilanne.
Huolta herättävä uutinen oli myös se, että Unicefin tuoreessa rikkaiden maiden lasten hyvinvointivertailussa Suomen sijoitus romahti sijalle 17, kun vuonna 2020 olimme viidensiä. Tämä kertoo siitä, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt merkittävästi.
Lasten ja nuorten pahoinvointi ja lapsiperheköyhyys ovat yhteydessä toisiinsa. Tutkimusten mukaan lapsuudessa koettu köyhyys lisää riskiä myöhempiin mielenterveysongelmiin ja heikkoon koulumenestykseen.
Itsemurhat ovat vain yksi näkyvä osa nuorten pahasta olosta, ja niitä edeltää monenlainen tarve hoitoon, apuun ja tukeen, jota ei aina saa. Helmikuun lopun THL:n tilaston mukaan Pohjois-Pohjanmaalla miltei 300 lasta ja nuorta odotti psykiatrista hoitoa ja hoidon tarpeen arviointia. Toivotaan, että 1. toukokuuta voimaan astunut lasten ja nuorten terapiatakuu tuo helpotusta tähän.
Ajatukseni ovat myös niiden vanhempien luona, joiden lapsilla ja nuorilla on paha olla, jokainen meistä vanhemmista voi miettiä miltä tuntuu etsiä omalle lapselleen apua ja joutua jonoon odottamaan. Huolta herättävä tieto on, että Oulussa koulupsykologit ovat todenneet, ettei osa nuorista pääse edes hoitojonoon ja sitä kautta avun piiriin.
Koska kaikki liittyy kaikkeen, näen että perheiden rooli on keskeinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa. Jos perheen vanhempia kuormittavat taloudelliset vaikeudet, oman mielen haasteet tai päihdeongelmat, ei vanhemmilla riitä voimia aina lasten ja nuorten tukemiseen. Siksi olisikin tärkeää, että perheet saavat tarvitsemansa tuen helposti ja oikeaan aikaan, jotta he voivat huolehtia lapsistaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Aihe, josta en koskaan lakkaa puhumasta on perheterapia, joka on täysin alihyödynnetty psykoterapian muoto. Perheterapia on yksi tehokkaimmista keinoista tukea perheitä ja edistää nuorten mielenterveyttä. Tilastotkin osoittavat, että perheiden tuki on merkittävä tekijä nuorten mielenterveyden edistämisessä.
Se on totta, että Suomi on pohjoismaiden häpeäpilkku lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa. Mielenterveyspalveluihin on pitkät jonot ja lapsiperheköyhyys lisääntyy. Lapset ja nuoret eivät voi hyvin maailman onnellisimmassa maassa.
OECD:n laskelmassa kaikkien ikäluokkien mielenterveyden häiriöt Suomessa maksavat noin 11 miljardia euroa vuodessa. Kun nämä ongelmat koskettavat yhä nuorempia ihmisiä, kustannukset yhteiskunnalle nousevat kestämättömän suuriksi, unohtamatta inhimillistä kärsimystä. Tässä taas tullaan siihen, että ennaltaehkäisyyn täytyy panostaa rahaa.
Pohteen uusi aluevaltuusto aloittaa toimintansa 1. kesäkuuta. Nyt on siis näytön paikka siinä, miten uudet valtuutetut pystyvät parantamaan lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluja, jotta tuki olisi helposti saatavissa oikeaan aikaan ja riittävällä tavalla.
Minnamaria Salminen
3. varavaltuutettu (sd.), Pohde, sosionomi, perhe- ja paripsykoterapeutti, Oulu