Seurasin tervahaudan sytyttämistä Tammelassa. Savu ja tervaksen tuoksu toi ajatukseni entiseen kotikaupunkiini Ouluun, ja sen legendaarisiin tervaporvareihin.
Samoihin aikoihin moni veti aamukahvin väärään kurkkuun lukiessaan, että tekoäly vie jo tuhansia työpaikkoja kuukaudessa. Goldman Sachsin arvio koskee Yhdysvaltoja: kesäkuussa tarkennettuna 11 000 työpaikkaa kuukaudessa.
Suomessa Googlen teettämä selvitys arvioi 2024, että tekoäly vie kymmenessä vuodessa noin 100 000 työpaikkaa. Otsikoista jäi pois, että samalla 1,7 miljoonan suomalaisen työ muuttuu ja bruttokansantuote voi kasvaa 20–25 miljardia euroa.
Oulussa koettiin vastaava murros ja 160 vuotta sitten. 1800-luvulla kaupunki oli maailman toiseksi suurin tervanvientisatama. Bergbomit ja Snellmanit näkivät silti, että laivat alkoivat olla rautaa ja köydet teräsvaijeria. Tervaa ei enää näihin tarvittu. Suvut löivät hynttyyt yhteen ja alkoivat sahata puuta sen sijaan, että polttivat sen tervaksi. Kun sitten tervanvienti vuosisadan vaihteessa romahti noin 80 prosenttia, tervaporvarit olivat sen nähneet etukäteen, ja sahasivat jo.
Kestilän höyrysaha, Suomen ensimmäinen, käynnistyi Iijoki-suulla 1860 – viisi vuotta ennen kuin Oulun tervavienti teki kaikkien aikojen ennätyksensä, 83 580 tynnyriä. Legendaarinen Pateniemen saha työllisti parhaimmillaan 1 500 ihmistä ja toimi 117 vuotta.
Höyrykone – uusi mullistava innovaatio – oli oman aikansa tekoäly. Voittajat eivät ihailleet konetta, vaan rakensivat sen varaan sahan ja palkkasivat lisää väkeä.
Kun viisaus ja yrittäminen yhdistettiin näkemykseen ja vaurauteen, niin toimittiin ennakoivasti. Jälkikäteen pakon sanelemana sopeutuminen olisi ollut enemmän kuin tervan juontia.
Tervahaudasta valuu ensin vetistä kusitervaa, jolle ei ole käyttöä. Siltä näyttää moni tekoälyhanke. MIT:n tutkijoiden 2025 julkaiseman raportin mukaan yritykset olivat käyttäneet generatiiviseen tekoälyyn 30–40 miljardia dollaria, ja 95 prosenttia ei ollut saanut siitä mitattavaa tulosta. Syy ei ollut tekniikka vaan näkemyksen ja oppimisen puute.
Sama näkyy nyt: PwC:n mukaan tekoälyä eniten hyödyntävissä yrityksissä henkilöstö on kasvanut vuodesta 2018 huimat 52 prosenttia, vähiten hyödyntävissä 36 prosenttia. Uudistajat eivät tee tulosta yt-neuvotteluilla.
Tervaporvareilta jäi neljä oppia. Uudistu huipulla. Palkkaa konkareita ja tekoälyn osaajia ja yhdistäkää voimat. Muista, että kiire on usein harhaa ja aiheutuu siitä, kun viedään eikä itse vie. Ja vaali luottamusta: tervaporvarin vahvuus ei ollut terva vaan asiakassuhteet, siksi tuote saattoi vaihtua.
Muutos vaatii aina ihmisen muutoksen. Pienellä kirjoitettuna inhimillinen tekijä on jälkikäteinen selitys virheille: ”Olisihan se pitänyt aavistaa.” Isolla kirjoitettuna se on Inhimillisen Tekijän Voima: ”Uskottiin heikkoihinkin signaaleihin – ja toimittiin.” Ilman sitä muutos ei tapahdu, vaikka tekoälyagentteja olisi kuinka monta. Siis yhteen hiileen puhaltaen eikä sinne tervakusta kaataen.
Juha Wiskari
Keynote-puhuja, tietokirjailija ja muutosvalmentaja, entinen heinäpääläinen, nykyinen somerolainen