Opiskelu Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa (OSYK) on muutakin kuin pänttäämistä, kokeita ja opettajien tuimia katseita.
Varsinkin näin 120-vuotistaivaltaan juhlivan lukion opiskelijat ja opettajat ovat juhlavuoden aikana olleet vuorollaan valokeilassa sekä estradilla, ja juhlat jatkuvat perjantaina.
Juhlavuoteen kuuluu myös muistella menneitä ja koulun historiaa, nostattaa lukion yhteishenkeä ja kehua vuoroin opettajia, vuoroin opiskelijoita.
– Parhaimmillaan OSYK on teatteria, draamaa, taiteita, hyviä ystäviä, kovatasoisia opettajia, ihana koulurakennus ja unohtumattomia hetkiä, kiteyttävät neljännen vuoden opiskelija Nea Korhonen, toisen vuoden opiskelija Hilma Hinkkanen sekä ensimmäisen vuoden opiskelija Pietari Meriläinen.
Abiturientti Nea Korhosen lukiovuosiin mahtuu kosolti vauhtia ja ikimuistoisia hetkiä.
Kahdesta lukiovaihtoehdosta, liikunnallinen Kastellin lukio vai taidepainotteinen OSYK, Korhonen valitsi hyvästä syystä jälkimmäisen.
Mitäpä teatteria ja draamaa rakastava Korhonen ei tekisi taiteen eteen.
– Viimeinen vuosi on mennyt Oulun teatterin Billy Elliot -musikaalin aikuisroolissa tanssien ja laulaen. Siksi myös lukio venähti yhdellä lisävuodella, mutta kaiken olen saanut monin kerroin takaisin ja vielä enemmän.
Pietari Meriläinen antaa huippupisteet OSYKin ilmapiirille ja historiaa huokuvalle vanhan puolen koulurakennukselle.
Syksyllä lukion aloittanut Meriläinen on omasta mielestään kasvanut henkisesti aikuisuuteen mielenkiintoisessa ja värikkäässä ympäristössä.
– Vaikka en olekaan niin taiteellinen, pidän, että käytävillä on maalauksia ja veistoksia. En olisi uskonut vielä viime vuoden alussa ysiluokalla olevani nyt OSYKin opiskelijakunnan hallituksen jäsen. Täällä jokainen saa olla oma itsensä.
Hilma Hinkkaselle OSYK oli luonteva valinta Myllytullin koulun kuvispainotteisen yläkoulun jälkeen.
– Odotukset ovat kaikin puolin ylittyneet.
OSYKin maine ei Hinkkasen kaveripiirissä aina saa varauksetonta vastaanottoa.
– Joidenkin mielestä OSYK on niin taiteellinen ja liian erikoinen. Näitä stereotypioita syntyy, kun ei tiedä, mistä puhuu, Hinkkanen puolustaa.
– Pitää muistaa, että OSYKissa voi loistaa myös esimerkiksi luonnontieteissä ja matematiikassa, ei ainoastaan taideaineissa, Korhonen lisää.
OSYK on Korhosen mielestä oikea Tylypahka erinomaisella sijainnilla.
Opiskelijoilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia osallistua koulun kansainväliseen yhteistyöhön monissa eri oppiaineissa.
Korhosen mielestä kansainvälisyys ja erilaiset projektit keventävät ja tuovat opiskeluun vaihtelua.
– Itse olen ollut mukana Youth, Europe and Theatre -projektissa ja pääsin Hollantiin vuonna 2020. Kuoroyhteistyötä on myös Saksaan, Korhonen kertoo.
– Opiskeluviikot ovat vilkkaita ja erilaisia. Oppituntien ulkopuolella on myös paljon toimintaa, Hinkkanen kertoo.
OSYKiin ei vain opiskelijoiden mukaan tulla, vaan lukioon hakeudutaan ja halutaan opiskelemaan myös Oulun ulkopuolelta
– Viime keväänä alin keskiarvo, jolla kouluumme tuli valituksi oli 8,83. Nyt sillä keskiarvolla ei ole niin merkitystä, eikä se täällä mitenkään näy, Meriläinen kertoo.
Yhteiskoulun lukion opiskelijoista enemmistö on naisia, mutta se on Meriläisen mielestä sivuseikka.
– Koska en keskity asiaan, niin sitä ei edes huomaa. Ajattelen, että OSYKiin hakeutuu avoimesti ajattelevia nuoria.
Meriläinen, Korhonen ja Hinkkanen miettivät OSYKiin yhdistettyjä sloganeita tai abipaidoissa vuosien varrella olevia iskulauseita.
– Kukaan meistä ei ole normaali -iskulause pyörii ainakin abivideoissa. OSYKissa tunnistetaan iskulause omaksi, nuoret kertovat.
Lopuksi ihan lyhyesti opettajista:
– Opettajat ovat aivan ihania ja opetus on meidän lukiossa laadukasta, Meriläinen, Korhonen ja Hinkkanen suitsuttavat.
OSYKin 120-juhlavuosi huipentuu gaalailtaan Oulun seudun ammattiopiston konserttisalissa perjantaina, 11. marraskuuta.
Juhlapuhujana on Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen.
Iltajuhla on avoin yleisölle (Kotkantie 1). Ilta alkaa kello 18 kahvittelulla. Lipun hinta on 11 euroa. Juhlan liput ovat myynnissä Oulu10:ssä ja TicketMasterissa.
Eri ikäluokilla on mahdollisuus kokoontua koululla luokkakokousten merkeissä avoimien ovien päivänä lauantaina 12. marraskuuta kello 12 alkaen. Päivä alkaa yhteisellä kokoontumisella juhlasalissa.
Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Valtiopäivämies, herännäisjohtaja ja kirjailija Mauno Rosendal perusti vuonna 1902 Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun sekä pojille että tytöille.
Yksityinen koulu toimi vuokrahuoneistossa 1902–1908. Oman rakennuksensa koulu sai 1908, kun arkkitehti Viktor J. Sucksdorffin suunnittelema jugend-tyylinen koulutalo valmistui. Rakennusta on laajennettu sen jälkeen kahteen kertaan.
Rosendal toimi koulun rehtorina kuolemaansa saakka 21.10.1917.
Rosendalin rinnalla toimi koulun alkuajoista lähtien ja Rosendalin kuoleman jälkeen vuoteen 1943 ruotsin, ranskan ja saksan kielen opettajana johtajatar Nanny Lilius.
Testamentissaan Nanny Lilius (k. 1941) lahjoitti koulun stipendirahastona käytettäväksi nykyrahassa lähes miljoona euroa.
Koulun jatkuvan rahapulan takia valtio otti sen haltuunsa 1.7.1920 ja koulu aloitti toimintansa nimellä Oulun yhteislyseo.
Oulun oppikoulujen lukiot siirtyivät 1974 kaupungin omistukseen peruskoulujen myötä. Tuolloin rakennuksessa toimivat Kuusiluodon yläaste ja Kuusiluodon lukio.
Syyslukukaudesta 2004 lähtien koulurakennuksessa toimi vain lukio.
Vuonna 2005 Kuusiluodon lukioon liitettiin Toppilan lukio. Opiskelijamääräksi tuli yli 600. Samana vuonna koulun peruskorjaus alkoi ja koulu joutui evakkoon vanhoihin Merijalin tehtaan tiloihin Tuiraan.
Nykyinen nimi, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, otettiin käyttöön lukukaudella 2006–2007. Syyslukukausi 2006 aloitettiin peruskorjatuissa tiloissa.
Koulu on laaja-alaista taidekasvatusta painottava yleislukio. Se kuuluu maailmanlaajuiseen Unesco-koulujen verkostoon.
Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion rehtori Riitta-Mari Punkki-Heikkinen, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit Silja Lähteenkorva ja Minna Korpierkki sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja Iiro Oikarinen kertovat kukin oman näkemyksen OSYKin hengestä.
"Jo itse arvokas jugendrakennus on osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Pyramidin katon alla voi turvallisin mielin opiskella, kokeilla, vaikuttaa, osallistua, luoda ja olla oma itsensä. Se ei synny itsestään vaan OSYKin hengen luo koko koulun väki yhdessä.
Oppimisessa kaikista arvokkainta on ihmisenä kasvaminen ja sen me OSYKissa haluamme mahdollistaa.”
Riitta-Mari Punkki-Heikkinen, rehtori
"Kun tulin taloon vuonna 1992, lukio oli aivan erilainen kuin nykyisin. Koulun ilmaisutaitopainotteisuus ei näkynyt silloin juuri mitenkään, ja ehdotinkin rehtori Jorma Kreiville, että asialle pitäisi tehdä jotain. Esitin, että tarvitsemme lukioomme pätevän ilmaisutaidon opettajan, ja tätä varten kutsuimme Kreivin kanssa Riitta-Mari Punkki-Heikkisen, Tiitin haastatteluun. Lisäksi näyttelijä Liisa Toivonen Oulun kaupunginteatterilta alkoi opettaa meillä draaman kursseja.
Ilmaisutaitopainotteisuus alkoi näkyä nopeasti enemmän. Vähitellen oppiaineen nimi muuttui draamaksi ja teatteriksi ja oppiaineen kurssimäärä kasvoi.
Tiitin oltua talossa jonkin aikaa kerroin hänelle ideani, että pyytäisimme, josko pääsisimme Oulun kaupunginteatterin kummikouluksi. Ja ideanihan tuotti tulosta. Olemme olleet teatterin kummikoulu jo vuodesta 1998.”
Silja Lähteenkorva, lehtori
"Itse koin opiskelijana lukion tarjoavan suvaitsevaisen, humanistisen ja kulttuuria tukevan kasvatuksen maailmaa kohtaan, josta iso kiitos kuului persoonallisille opettajille. Nykyisin opettajanakin pyrin huomioimaan näitä piirteitä ja samalla oppimaan nykypäivän nuorilta maailmaa.”
Iiro Oikarinen, opettaja
"Viimeisin yhteinen ponnistus on 120-vuotisjuhla, jossa eri sukupolvet ja eri alojen ammattilaiset ovat olleet suunnittelemassa ja tekemässä juhlaa ja meidän nykyiset ja entiset opiskelijat loistavat lavalla."
Minna Korpierkki, lehtori