Pian 70-vuotias Oulun yliopisto on ollut monitieteisyyden tiennäyttäjiä, painotukset tosin tekniikassa, lääketieteessä ja laboratoriotieteissä. Kasvatus- ja taloustieteiden rinnalla vähän muita humanistisia ja yhteiskuntatieteitä.
1970-luvun päätöksillä saatiin Linnanmaalle – Järvi-Ouluun – toinen kaupunkikeskus ja nykyisin Euroopan yliopistojen suurin sisäkampus. Kuivasjärven seutu on siksi kasvanut asukaspohjaltaan Oulun suurimmaksi.
Eri tiedekuntien saavutuksia riittää. Kattavaa kuvausta niistä ei voi edes yrittää esittää, tarjota vain esimerkkejä.
Tekniikan saavutukset matkapuhelimineen tunnetaan laajasti. Viestiliikennettä testattiin ensin kaivoksissa ja lopulta satelliittien kautta, kuvasi entinen rehtori, professori Juhani Oksman tekemistään.
1965 perustetun sähkötekniikan osaston painopiste siirrettiin varhain elektroniikkaan. 1973 saatiin VTT ja 1982 Pohjoismaiden ensimmäinen teknologiakylä, Teknopolis ja pohjoismainen teknologiakeskusten multipolisverkosto.
Oulu tuotti kosketusnäytön. Tutkimus, innovaatiot ja patentit tekivät Nokiasta maailmanluokan yrityksen. Syystä ruvettiin puhumaan ”piilaaksosta” ja ”Oulu ilmiöstä”.
Teollisen Oulun ja Perämerenkaaren vientiyritykset saivat uuden alan, prosessitekniikan diplomi-insinöörejä. Ratkaisuja on luotu Outokumpu Oy:n, Typpi Oy:n, Rautaruukki Oy:n ja paperiteollisuuden tarpeisiin.
Kaupungin pitkää energia-alan kehitystä jatkoivat isot kaukolämmön energiavarastot maan alla Laanilassa ja Toppilan säiliöissä. Sähkö nyt pörssihintamylläkässä.
Lääketieteen tiedekunta on ollut keskeinen soten kehittäjä. Sydänsairauksien hoitoon koulutettiin pallolaajentajia eri puolille Suomea. Kasvanut Oulu kehitti 1980- ja -90-luvuilla omalääkärimallin. Se kaatui laman myötä lääkärien vähäiseen palkkaukseen ja siirtymiseen yksityisiin lääkäriasemiin.
Kaupungin kasvussa ja suunnittelussa näkyy valtakunnallisesti arvostettu maapolitiikka parempana kuin monien kaupunkien grynderiohjaus. Nyt kyllä ihmetellään mahdollisia torneja valtakunnallisesti merkittävään jokisuistoon, 1990-luvulla kaavailtuun kaupunkipuistoon.
Oulu on nähnyt vuosia Perämerenkaaren Euroopan ja Atlantin yhteyksien strategisen merkityksen teollisuudelle, matkustamiselle ja EU:lle. Liikenteen miljardituet on kuitenkin vuosia ohjattu etelän metroon, ratoihin ja raitioteihin, tänne vähän kaksoisraiteen suunnittelurahaa.
Pyöräteiden rakentamisen tiennäyttäjä Oulu on saanut valtion tukea vasta baanojen myötä, kun sellaisia alettiin puuhata Helsinkiin.
Oulussa on pitkään saatu tuloksia kaupungin, yliopiston ja yritysten keskinäisellä yhteistyöllä, toivottavasti valtuustoryhmienkin luottamuksella jatkossa (tutkijoiden mielipide Kaleva 17.5.)
Kulttuurikaupunkimme on ollut metallimusiikinkin kehto. Nuori, osaava väestömme on vahva kansallinen voimavara tulevalle Oulu-henkiselle innovatiiviselle kehitykselle.
Kaupunkipolitiikan valtakunnallisin ja kolmen kaupungin kokemuksin
Kalervo Ukkola
kaupunginjohtaja (-neuvos), Oulu