Oulun kaupunki on elänyt ja hengittänyt kehittämisestä. Se onkin uudistajana Suomessa yksi vahvoista edelläkävijöistä. Oulun kehittämiskulttuuri on rakennettu poliitikkojen, johdon ja henkilöstön DNA:han, ja se elää arjessa ja arvoissa.
Tunnistimme elinvoimaisen Oulun kehittämiskulttuurin, kun haastattelimme Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa syksyllä 2024 kahtakymmentä kehittäjää ja kaupungin johtoon kuuluvaa. Haastateltavien asenne kehittämiseen oli poikkeuksetta myönteinen.
Kehittämistä ovat ruokkineet onnistumiset. Menestyminen on näkynyt muun muassa konsernihallinnossa, sivistystoimessa, BusinessOulussa ja kulttuuri- ja liikuntapolitiikassa. Tärkeitä palveluinnovaatioita ovat esimerkiksi oululaisia palvelevat yhden palvelupisteen Oulu 10 ja BusinessAseman palvelut sekä edistyneen chatbotin, Oulubotin, kehittäminen.
Kaupungilla on yhteistyötä ja verkostoja yritysten, yliopiston ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kehittäminen on Oulussa paitsi teknologiamyönteistä myös tekemislähtöistä. Oulussa ei ole kuitenkaan vielä tehty investointeja, kuten ratikkalinjoja, monitoimiareenaa tai uusia kaupunkialueita samalla laajuudella kuin Tampereella.
Tekemislähtöisen Oulun pinnan alla on tunnistettavissa omanlaisensa toimintakulttuuri. Esimerkiksi kehittämiseltä vaaditaan käytännön hyötyjä. Niin henkilöstö kuin johtokin haluavat vaikuttavaa ja tavoitteisiin perustuvaa kehittämistä.
Tekemislähtöinen kehittämiskulttuuri on ihmiskeskeistä. Tähän liittyen havaintojemme perusteella erityisesti Oulun kehittäminen kukoistaa tai kutistuu luottamuksesta. Sitä tarvitaan politiikkojen, virkahenkilöiden, kaupungin sidosryhmien sekä oululaisten välillä. Luottamus synnyttää kehittämiseen innostusta, ajatusten vaihtoa ja rohkeutta.
Havaintojemme ja aineistomme perusteella useat kaupungin avaintoimijat kantavatkin nyt huolta siitä, onko Oulussa vaalittu riittävästi luottamusta. Oulussa epäonnistumiset ja niiden riitaisa käsittely julkisuudessa voivat pahimmillaan johtaa epäluottamukseen, erimielisyyksien kärjistymiseen ja keskinäiseen syyttelyyn. Sen seurauksena byrokratia, varovaisuus ja työntekijöiden tarpeeton kontrolli ovat vaarassa kasvaa. Riskejä, aloitteellisuutta ja uuden kehittelyä aletaan välttää. Vastakkaisesti on nähtävissä jopa tarpeetonta uhkarohkeutta, kun asioista ei keskustella.
Oulussa monen muun suomalaisen kaupungin tavoin luottamusta nakertaa myös siiloutuminen. Rakenteiden muurit ovat vaikkapa kaupungin eri toimialojen välillä toisinaan liian vahvat, eikä yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen sitouduta aina riittävästi. Kuitenkin yhdessä tekemisen hyödyt olisivat ilmeiset niin yhtenäisen kaupungin, poliittisen päätöksenteon kuin oululaisten kannalta.
Toivoisimmekin Oulun valitsevan jatkossakin luottamuksen. Tätä tarvitaan kasvavan epävarmuuden takia. Menestyvien kaupunkien tulisi pystyä myös orkestroimaan ja rakentamaan yhteistyösuhteita ja ekosysteemejä. Tämäkin edellyttää luottamusta. Luottamus onkin parasta kasvualustaa kehitykselle ja kaupungin kukoistukselle.
Jari Stenvall
professori, Tampereen yliopisto
Sanni Pöntinen
tutkija, Tampereen yliopisto
Emmi Siirtola
tutkija, Tampereen yliopisto