Osa nuo­ris­ta kokee, että kiu­saa­mal­la saa kou­lus­sa kun­nioi­tus­ta – iso osa kertoo, ettei ai­kuis­ten puut­tu­mi­ses­ta kiu­saa­mi­seen ole

MLL:n kyselyssä 40 prosenttia kiusaamista tai loukkaavaa kohtelua kokeneista kertoi, etteivät koulun aikuiset tiedä heidän kokemuksestaan.

MLL:n kyselyssä joka viides lapsi kertoi, että kouluissa saa kavereiden arvostusta kiusaamalla.
MLL:n kyselyssä joka viides lapsi kertoi, että kouluissa saa kavereiden arvostusta kiusaamalla.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Sosiaalinen media on tehnyt koulukiusaamisesta ilmiön, jonka lonkerot ulottuvat koulua paljon pidemmälle.

– Kiusatun kannalta se on hankalaa, koska silloin hän ei pääse kiusaamisesta eroon koulun ulkopuolellakaan, kertoo STT:lle Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius.

MLL:n vielä julkaisemattomassa hyvinvointikyselyssä 17 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa kiusaamista tai loukkaavaa kohtelua. Heistä 40 prosenttia sanoi, että koulun aikuiset eivät tiedä heidän kokemuksistaan.

Heleniuksen mukaan vastaajista yli joka viides kertoi saaneensa apua tilanteessaan koulun aikuiselta ja koki, että siitä oli hyötyä.

– Mutta iso osa lapsista ja nuorista sanoi, että aikuinen oli kyllä puuttunut kiusaamiseen, mutta siitä ei ollut hyötyä.

Kyselyssä joka viides lapsi lisäksi kertoi, että kouluissa saa kavereiden arvostusta kiusaamalla.

– Meidän kyselyistä on vahvasti tullut esiin, että oppilaiden välillä on piilonormeja, millainen lapsen pitäisi olla tullakseen hyväksytyksi yhteisössä.

MLL:n kyselyyn on vastannut yli 14 000 lasta ja nuorta.

Rajut väkivaltatilanteet jäävuoren huippu

Moni viime aikoina esiin noussut tapaus on sellainen, jossa kiusaaminen on jatkunut pitkään ja perhe sanoo, että koulussa ei ole puututtu siihen tarpeeksi vakavasti.

Viime viikolla Vantaan Kytöpuiston koulun pihalla tapahtui vakava väkivaltatilanne, jossa koulun oppilaan epäillään joutuneen usean kuudesluokkalaisen pahoinpitelemäksi.

Vastaava tutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusseurasta arvioi, että rajut väkivaltatilanteet edustavat kaiken kiusaamisen osalta jäävuoren huippua. Hän arvostelee sitä, että sellainen käytös, joka on muualla yhteiskunnassa pahoinpitely, on koulussa nimetty kiusaamiseksi.

– Pidän sitä epäeettisenä, Kiilakoski sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemien kouluterveyskyselyjen perusteella viikoittain kiusaamista yläasteella kokevien määrä on vähentynyt 2010-luvun aikana 5,5 prosenttiin. Myös lukiossa ja ammattikoulutuksessa kiusaamista kokevien määrä on vähentynyt hieman.

Kehitys johtuu Kiilakosken mukaan siitä, että kun kiusaamisesta on puhuttu, siihen osataan kiinnittää huomiota ja puuttua. Olennaista on tutkijan mukaan puuttua koko koulun ilmapiiriin.

– Näkyvän kiusaajan ja kiusatun ohella on aina joukko ihmisiä, jotka omalla hiljaisella toiminnallaan hyväksyvät tapahtumat.

Koulujen ohjeistukset hyviä, miten onnistuu toteutus?

MLL:n Heleniuksen mukaan koulukiusaamista koskevat ohjeistukset ovat Suomessa hyviä, mutta eri asia on, miten ne pystytään toteuttamaan. Paljon on kiinni myös resursseista.

– Kouluissa on paljon lyhytkestoisia opettajapestejä, on sijaisuuksia, arki hektistä, ollaan ehkä väistötiloissa. Sitten myös lapsilla on monenlaisia tarpeita, on erityisen, tehostetun tuen tarvetta, puhutaan ties kuinka monia kieliä ja ryhmät ovat suuria.

– Jokainen tällainen (kiusaamis)tapaus vaatii aikuisen aikaa ja keskittymistä. Tilanteet eivät ole samanlaisia, vaan pitäisi kuunnella jokaista osapuolta ja myös kirjata muistiin se, mitä tehdään ja sovitaan.

Tutkija Kiilakosken mukaan kovemmat rangaistukset eivät ehkäise tehokkaasti kiusaamisen syntymistä.

– Koulukiusaamista ei voi tehokkaasti ratkaista vain puuttumalla näkyvään kiusaamiseen, Kiilakoski sanoo.

– Kurilinjan ongelma on, että se pelkistää tapahtuneen tiettyjen yksilöiden välille. Uhri ja kiusaaja leimataan sen sijaan että katsotaan koko tilannetta.