Nuorten työttömyys Oulussa on kasvanut voimakkaasti. Kehitys näkyy tuoreissa luvuissa: tammikuun 2026 työllisyysraportin mukaan Oulussa oli 2 704 työtöntä nuorta ja nuorisotyöttömyysaste oli 20 prosenttia. Luvut eivät ole vain tilastoja, vaan kertovat tuhansista nuorista, joiden siirtymä opinnoista työelämään on vaikeutunut.
Samaan aikaan tutkimukset kertovat huolestuttavasta kehityksestä. Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on heikentynyt ja mielenterveyden haasteet lisääntyneet. Kun oma paikka yhteiskunnassa ei tunnu löytyvän, epävarmuus kasvaa helposti sekä taloudelliseksi että henkiseksi kuormaksi. Siksi nuorten työllisyys ei ole vain yksilön asia, vaan koko kaupungin ja alueen elinvoiman kysymys.
Nuoren näkökulmasta ensimmäinen työpaikka on usein ratkaiseva askel kohti työelämään kiinnittymistä. Työ tuo toimeentuloa, mutta yhtä tärkeää on kokemus osallisuudesta, merkityksellisyydestä ja siitä, että omaa osaamista tarvitaan. Mahdollisuus päästä työelämään on keskeinen tekijä nuorten tulevaisuususkon vahvistamisessa.
Ratkaisut eivät kuitenkaan synny yksin. Alueellisella tasolla vaikuttavuutta voidaan saada tiivistämällä kaupungin, oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä. Kaupunki luo puitteet ja koordinoi työllisyyttä edistäviä toimia, oppilaitokset kouluttavat osaajia ja yritykset tarjoavat työpaikat, joissa osaaminen pääsee käyttöön. Kun nämä toimijat tekevät yhteistyötä, työnantajien tarpeet ja nuorten osaaminen kohtaavat paremmin. Valtakunnan tasolla tätä yhteistyötä voidaan tukea selvittämällä, mitä koulutuksia ja työtehtäviä tulevaisuudessa tarvitaan.
Yhteistyö on erityisen tärkeää niin sanotuissa nivelvaiheissa – kriittisissä siirtymissä, joissa nuori voi helposti jäädä “kyydistä”. Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi siirtymä koulutuksesta työelämään. Kun tieto kulkee toimijoiden välillä ja ohjaus toimii, voidaan rakentaa selkeämpiä polkuja koulutuksesta työelämään.
Yrityksillä on keskeinen rooli työllisyyden käynnistäjinä. Ilman kasvavia yrityksiä ei synny uusia työpaikkoja. Kun yritykset investoivat ja laajentavat toimintaansa, syntyy työpaikkoja, jotka edistävät alueen työllisyyttä. Tässä syntyy vahvistuva kehä: yritykset tarvitsevat osaajia, oppilaitokset kouluttavat osaajat ja kaupunki tukee kasvua sekä työelämään siirtymistä.
Oppilaitoksilla on tahto kouluttaa osaajia alueen tarpeisiin. Kun tieto työelämän osaamistarpeista välittyy yrityksiltä oppilaitoksille, koulutusta voidaan kehittää vastaamaan paremmin alueen kysyntää. Tämä koskee sekä tutkintokoulutusta että jatkuvaa oppimista. Yhteistyö mahdollistaa sen, että koulutus ei tapahdu irrallaan työelämästä, vaan tiiviissä vuorovaikutuksessa sen kanssa.
Lopulta kyse ei ole vain nuorten työllisyydestä, vaan koko kaupungin tulevaisuudesta. Kun nuoret työllistyvät, osaaminen pysyy alueella ja yritykset voivat pysyä elinvoimaisina. Siksi kaupungin, oppilaitosten ja yritysten yhteistyö nuorten työllistymisen edistämiseksi on yksi tärkeimmistä investoinneista Oulun tulevaisuuteen.
Marika Koivuniemi (vihr.)
Johanna Karjula (kesk.)
Anneli Näppä (kesk.)
Susanna Kisner (kok.)
Mimmi Jakola (vas.)
kunnanvaltuutetut ja kaupunginhallituksen jäsenet, Oulu