Luitko jo tämän: Suo­ma­lais­sa­tel­liit­ti pal­jas­ti kym­me­niä ve­nä­läis­ten asemia Uk­rai­nan sodassa

Pääkirjoitus : Oulun kau­pun­gin­joh­ta­ja­haun saldo on nolo

Nuoret läh­te­vät Oulusta huo­no­jen mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den sekä su­vait­se­mat­to­man il­ma­pii­rin vuoksi – ko­ti­seu­tu­rak­kaus tärkein pi­to­voi­ma­te­ki­jä

Myös työn ja opiskelupaikan perässä suunnitellaan muuttoa. Mielenterveysongelmia nuoret pitävät pahoinvoinnin pääsyynä.

Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen loppuraportin mukaan työ ja opinnot voivat saada nuoren suunnittelemaan Oulusta pois muuttoa.

Myös palveluiden ongelmat aiheuttavat muuttohalua. Mielenterveyspalveluiden saatavuudessa ja toiminnassa on ongelmia, mikä rajoittaa hyvää elämää kaupungissa. Myös vammaispalveluissa on puutteita.

Poismuuton syiksi mainittiin lisäksi rauhallisemman paikkakunnan ja kauniimman luonnon veto. Nuoret myös kaipasivat elämää suvaitsevaisemmassa ympäristössä.

Turvallisuuden tunne heikentynyt

Maanlaajuisesti yli puolet tutkituista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Nuorilla on kovin perinteisiä tavoitteita elämälle: parisuhde, mielekäs työ, toimeentulo, hyvinvointi ja läheiset ystävät. Lasten saanti on tärkeimpien tavoitteiden joukossa alle 40 prosentille.

Enemmistö nuorista aikuisista kokee Venäjän hyökkäyssodan heikentäneen turvallisuuden tunnettaan. Naisista näin kokee 75 prosenttia, miehistä 53 prosenttia.

77 prosenttia pitää mielenterveysongelmia nuorten pahoinvoinnin pääsyynä.  Kolmasosa kokee oman elämänsä merkityksettömäksi ja pelkää yksinäisyyttä.

Pärjäämisen pakkoa

Nuoret kokevat pärjäämisen pakkoa ja he toivoisivat työelämältä kohtuullisuutta. Maahanmuuttajataustaiset nuoret sekä fyysisesti vammaiset ja toimintarajoitteiset kokevat arjessaan syrjintää.

Nuoret kokevat, että Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien valta- ja talouseliitin ehdoilla, vaikka sitä pitäisi rakentaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varaan. Puolet kokee, ettei heitä kuunneltu riittävästi korona-ajan päätöksenteossa. Ylipäänsä nuorten, vammaisten ja maahanmuuttajien ääni kuuluu vastaajien mielestä yhteiskunnassa liian vähän.

Vajaa puolet nuorista olisi sodan syttyessä valmis puolustamaan Suomea asein. Miehistä näin ajattelee 63 prosenttia, naisista 29 prosenttia. Valtaosa, 79 prosenttia, olisi valmis puolustamaan Suomea muuten kuin aseellisesti.

Nuorten aikuisten ilon- ja huolenaiheita tutkittiin kyselyllä ja ryhmähaastattelulla lokakuun 2021 ja maaliskuun 2022 aikana. Loppuraportti perustuu 110 nuoren haastatteluihin ja 1126 nuorelle tehtyyn kyselyyn.

Tutkimuksen kohteet ovat helsinkiläisiä, vaasalaisia ja oululaisia 20–29-vuotiaita, joilla on erilaisia taustoja niin koulutuksen, maahanmuuton tai tukipalveluiden tarpeen osalta.

Tutkimuksen on toteuttanut yleishyödyllistä tietoa tuottava E2 Tutkimus.