Energiatodistus on nostettava keskeiseksi työkaluksi kiinteistön elinkaaritiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Rahoitus tarvitsee luotettavaa tietoa rakennuksen kunnosta, energiataloudesta ja kestävyydestä. Uudistus on mahdollisuus yhdistää nämä tarpeet omistajaa palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Nykyinen laskennallinen energialuokka auttaa rakennusten vertailussa. Se ei kuitenkaan yksin kerro toteutuneesta kulutuksesta, rakennuksen kunnosta tai kosteusturvallisuudesta. Energiatodistuksen yhteyteen pitäisi koota päivittyvää mittaus-, kunnossapito- ja korjaustietoa. Näin todistus toimisi myös väylänä elinkaaritietoon.
Remontista pitäisi dokumentoida lähtötilanne, tehdyt työt ja saavutetut tulokset. Vähenivätkö kulutus ja käyttökustannukset? Paranivatko sisäolosuhteet? Energiansäästö ei ole onnistunutta, jos samalla kasvatetaan kosteusriskiä. Tietojen yhdistäminen auttaa arvioimaan parannusten todellista vaikutusta.
Finanssialan muutos on jo käynnissä. Pankit hyödyntävät tekoälyä luottokelpoisuuden arvioinnissa, vakuutusyhtiöt muun muassa hinnoittelussa ja korvauskäsittelyssä. Pankille rakennus on lainan vakuus, vakuuttajalle arvioitava riski. Molempia kiinnostavat arvon säilyminen ja tulevat kustannukset.
Kun arviointi perustuu yhä enemmän dataan, rakennusalan on osoitettava työnsä laatu myös järjestelmissä hyödynnettävällä tiedolla. Puutteellinen tieto lisää epävarmuutta, joka voi heijastua vakuusarvoon, rahoituksen saatavuuteen ja sopimusehtoihin. Ajantasainen energiatodistus voisi tarjota yhteisen lähtökohdan tämän tiedon kokoamiselle.
Jos rakennusala ei ryhdy tuottamaan ja kokoamaan tietoa, joku muu tarttuu mahdollisuuteen. Teknologiayhtiö tai alustapalvelu voi ottaa haltuunsa asiakasrajapinnan ja tiedon välittämisen rahoittajille. Rakennusyrityksille voi jäädä työn toteuttaminen, kun tiedosta syntyvä liiketoiminta ja vaikutusvalta siirtyvät muualle.
Kirjoitin jo vuonna 2015 rakentamisen muutosvastarinnasta ja datan hallintaan liittyvästä vallasta. Nyt kysymys on rakennusalan liiketoiminnan tulevaisuudesta.
Pohjois-Suomessa myös sähkön tehohuippujen hallinta korostuu. Lämmityksen, käyttöveden ja auton latauksen ajoitus vaikuttaa verkon kuormitukseen. Vapaa-ajan asunnoissa voisi kokeilla vapaaehtoista, mittaustietoa hyödyntävää energiatodistukseen liittyvää palvelua. Alkuun päästään usein nykyisellä datalla.
Tiedon on oltava luotettavaa, yhteentoimivaa ja siirrettävissä palveluntarjoajalta toiselle. Omistajan pitää voida päättää sen käytöstä. Tekoäly tarvitsee laadukkaat lähtötiedot eikä korvaa asiantuntijan kuntoarviota.
Energiatodistuksen uudistuksessa on päätettävä, jääkö se määräajoin laadittavaksi asiakirjaksi vai kehitetäänkö siitä kiinteistön elinkaaren tietopalvelu. Rakennusalan kannattaa ottaa aloite ennen kuin muut määrittelevät sen puolesta tiedon keräämisen ehdot ja siitä syntyvän liiketoiminnan.
Lauri Ojala
toimitusjohtaja, Energiatutka Oy