Kunnon talvi.
Se on syy, miksi 25 saksalaisen matkailijan ryhmä vetää nyt toppaa ylle ja huopakumisaappaita jalkaan Nallikarissa.
Erityisesti Gabriele Heineckelle tämä on matkan kohokohta. Hän kertoo käyneensä edellisen kerran pilkillä 8-vuotiaana asuessaan Norjassa. Nyt hän nauttii täysin siemauksin: kokemus on sellainen, kuin hän muisti – ja jollaista hän kaipasi.
– Ihanaa, seikkailua rakastava Heinecke tiivistää tuntemuksensa.
Oulun talvimatkailu paukuttaa menemään ennätystahtia.
Nallikari Safarisin toimitusjohtaja Jarkko Auno kertoo, että aiemmin Oulussa ei ole ollut esimerkiksi kunnollista joulusesonkia. Nyt kalenteri täyttyi useista päivittäisistä varauksista jouluaatosta loppiaiseen asti. Isoimmassa yksittäisessä ryhmässä oli yli sata henkilöä.
Maaliskuun loppuun asti lähes päivittäin tapahtuu jotain, ja joskus yritys isännöi päivän mittaan useita ryhmiä. Ne ovat kansainvälisiä jokseenkin kaikki, useimmiten Keski-Euroopasta ja Aasiasta.
Auno pitää kuluvan talvikauden kasvua merkittävänä jo nyt. Hetkessä se ei ole kuitenkaan tullut. Muutos on pitkäjänteisen työn tulosta.
– Olemme oppineet, miten kansainvälinen kauppa toimii. Kyse ei totta tosiaan ole pikavoitoista.
Aunon mielestä menestysresepti ei ole mikään salaisuus, sillä palveluntarjoajia alalle mahtuu kyllä lisääkin.
– Tällä hetkellä Oulun suurin haaste on, ettei ole riittävästi sellaisia palveluita, jotka olisi tuotteistettu erityisesti kansainvälisille matkailijoille, jotka olisivat helposti ostettavissa digitaalisista kanavista ja jotka sopisivat myös matkanjärjestäjille.
– Mitä enemmän on tällaisia palveluita, sitä houkuttelevampi on matkakohde ja sitä enemmän matkailijoita alueella viipyy.
Oulun Matkailun toimitusjohtajan Y.T. Andersonin mukaan Nallikari Safarisin ja monen muun Oulun seudun yrityksen tuotteiden saaminen oikeisiin digitaalisiin kanaviin, elämyspalvelualustoille, on onnistunut erinomaisesti.
Lisäksi matkanjärjestäjiä on tuotu jo vuosia ja vuosia Ouluun kokemaan, mitä pohjoisella Suomella on tarjota. Nyt kokemaansa tyytyväiset matkanjärjestäjät tuovat tänne ryhmiä.
Kun kysyntä on synnytetty, siihen pitää myös vastata.
Nallikari Safarisilla on joka päivä viisi lähtöä auki ja jokainen niistä toteutuu aina, kun on yksikin ilmoittautunut. Nopeasti ajatellen se ei ole taloudellisesti tuottava ratkaisu, mutta kyse onkin luotettavuudesta.
– Se on viesti matkanjärjestäjille, että me olemme vakavasti otettava toimija, Auno sanoo.
Anderson nostaa paikallisten yritysten ja matkanjärjestäjien rinnalle niin kutsutut DMC-toimijat. Ne ovat paikallisia matkailualan asiantuntijoita, jotka räätälöivät ja toteuttavat matkapaketteja ja -palveluita kansainvälisille matkanjärjestäjille ja yrityksille.
– Viime vuoden alussa niitä ei ollut Oulussa yhtään, nyt on noin kymmenen, Anderson laskee.
Kun majoitus-, ravintola-, kuljetus- ja elämyspalvelut ovat kunnossa, alkaa tapahtua.
Lapin suuresta matkailukysynnästä varisee hyötyjä muillekin. Kun Lapin matkailukiintiöt ovat täynnä ja talvisesongin hinnat tapissa, on muulla Pohjois-Suomella oma näytönpaikkansa.
– Lapin vetovoima on Oulun etu, Auno sanoo.
Käytännössä ihan Lapin vieressä sijaitsevalla alueella on riittävästi samoja elementtejä, kuten lunta, jäätä, jäätynyt meri ja luontoa. Moni matkanjärjestäjä suuntaakin Aunon mukaan katseensa Oulun seudulle, jossa on tällä hetkellä enemmän vapaata resurssia ottaa tulijoita vastaan.
Pilkkiminen on yksi suosituimmista Nallikari Safarisin tuotteista.
Revontuletkin kiinnostavat, mutta niihin sisältyy aina oma epävarmuutensa. Miten turistit pidetään tyytyväisinä silloin, kun revontulia ei näykään?
Aunon mukaan tällaisia retkiä on ollut useita. Silloin elämys ja seikkailun tunne pitää luoda muilla keinoin. Monelle jo pimeällä metsään meneminen sekä kuun ja tähtitaivaan tarkkaileminen on ihan uutta.
– Moni aikuinen ei ole nähnyt koskaan edes luonnossa syntynyttä puuta.
Kotivierailut ovat paljon kysytty ja tänä talvena pilottivaiheessa oleva palvelu. Muualta tulevia kiinnostaa, miten tavallisessa suomalaisessa kodissa eletään.
Matkanjärjestäjän silmin Oulun seutu on laaja käsite. Hailuoto, Kalajoki, Rokua, Oulujärvi, Kainuun metsät, Syöte, Kemi, Ranua... Ne kaikki ovat päivämatkan päässä, Auno huomauttaa.
Jos esimerkiksi huskysafarille pääsy on välttämätöntä, on turistit ohjattu Syötteelle tai Kemiin. Moottorikelkkailuun löytyy varmemmin lunta Oulua pohjoisempaa ja Joulupukin luona Rovaniemellä piipahtaa päivässä.
– Matkailija voi kokea Oulun, mutta käydä Lapissa, Auno visioi.
– Oulu voi olla hub (solmukohta), johon tullaan ja majoitutaan ja josta tehdään pistoja, myös Anderson näkee.
Tavoitteena on siis saada matkailijat viihtymään pikkupysähdystä pitemmän aikaa.
Massaturismin hyökyä Auno ei pelkää. Hänen mielestään Oulussa on vielä kylliksi tilaa ottaa vastaan nykyistä enemmän matkailijoita sekä kykyä tarjota aitoa ja henkilökohtaista palvelua.
Rovaniemellä matkailijat toivat kaupungille vuonna 2024 yli 360 miljoonaa euroa välitöntä matkailutuloa, ja matkailun kokonaisvaikutus aluetalouteen oli 470 miljoonaa.
– Oululla on sama potentiaali, Auno uskoo.
– Oulu voisi oikeasti olla matkailukaupunki.
Samoilla linjoilla on suurin osa oululaisista. Yhdeksän kymmenestä kaupunkilaisesta suhtautuu matkailuun myönteisesti ja vain yksi sadasta kielteisesti. Naiset suhtautuvat myönteisemmin kuin miehet.
Muun muassa tämä selvisi Business Oulun Taloustutkimuksella loppuvuodesta 2025 teettämästä kyselystä. Vastaavaa kyselyä ei ole tehty aiemmin. Kyselyyn vastasi 771 oululaista.
Reilu puolet oululaisista kokee, että Oulu on kehittynyt matkailukaupunkina hyvään suuntaan. Neljä kymmenestä on sitä mieltä, että Oulu on kansainvälisesti kiinnostava matkakohde tällä hetkellä.
Meneillään oleva Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on sekä Aunon että Andersonin mielestä näyteikkuna ja mahdollisuus, jollaista ei välttämättä tule kohdalle toiste.
– Näytämme, mihin pystymme. Teemme vaikutuksen ja saamme nimen tunnetuksi, Jarkko Auno näkee, eikä usko vuoden 2026 jälkeiseen romahdukseen.
– Tästä se vasta lähtee.
Andersonin mukaan kansainvälinen matkailu kasvoi Oulussa jo viimeisimmän tilastoidun vuoden 2024 aikana yli 37 prosenttia, mutta näkyvyys tai innostus ei ole ainakaan hiipumaan päin.
Oulu kiinnostaa hänen mukaansa matkanjärjestäjien ostajia ja kansainvälistä mediaa tällä hetkellä aivan ennennäkemättömällä tavalla. Näkyvyyttä saavat tänä vuonna sekä talvi että kesä.
Pitkäjänteinen työ jatkuu edelleen, sillä tänä vuonna Ouluun ihastuvat matkanjärjestäjät tuovat asiakkaansa tänne vasta vuosina 2027–2029.
Ja sitten tarvitaan niitä paikallisia toimijoita. Oulussa alan yrityksiä on Andersonin mukaan 110 ja seutukunnat mukaan lukien noin 450. Matkailuyritykset osaavat hänen mielestään verkostoitua ja tehdä yhteistyötä.
– Jos ei pystytä itse jotain palvelua tarjoamaan, kilautetaan naapurille.
Tämän hetken tiukimpana pullonkaulana Anderson pitää saavutettavuutta. Lentoyhteydet eivät ole vielä riittävän hyvässä kunnossa.
Katso video matkailijoiden pilkkisafarista. Opas Pasi Pieniniemi kertoo, mitä retkellä tapahtuu.