Pääkirjoitus: Edus­kun­ta­vaa­lien voit­ta­jan paikka on vielä jaossa, ko­koo­mus on kan­gis­tu­mas­sa lop­pu­suo­ran al­kaes­sa

Nyrkkeily: Ou­lu­lai­nen Sami Elo­vaa­ra ylsi nyrk­kei­lyn MM-ot­te­luun saakka ja kävi läpi huu­me­hel­ve­tin

Rikokset: Päih­ty­neil­le on tar­jot­tu Oulussa al­ko­ho­lia ja au­to­kyy­tiä, jonka jälkeen heiltä on va­ras­tet­tu rahaa

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Kolumni
Tilaajille

Naisten ja vä­hem­mis­tö­jen nousu näkyy viih­de­teol­li­suu­des­sa usein kaa­va­mai­se­na ja saar­naa­va­na otteena

Yhteiskuntien ottama identiteettipoliittinen käänne näkyy myös audiovisuaalisen kulttuurin tuotteissa, elokuvissa ja televisiosarjoissa. Se tarkoittaa naisten ja vähemmistöjen nousua paitsi kameran takana, myös kuvauksen kohteina. Siihen nähden on hieman ironista, että etenkin viihdeteollisuuden tuotteissa tämä näkökulmien avartaminen on johtanut hyvin homogeeniseen tarjontaan.

Omakohtaisista lähtökohdista tehdyt teokset usein tekevät vähemmän nähdyistä ryhmistä luontevasti tarinan keskuksen. Esimerkkeinä voisi käyttää kahta kotimaista elokuvaa, Khadar Ayderus Ahmedin somalialaista rakkaustarinaa Guled & Nasra ja Aino Sunin lesborakkauden maailmassa liikkuvaa Sydänpetoa.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.