Juhani Mylly. Tutkimusjohtaja, valtiotieteen tohtori ja dosentti Juhani Mylly kuoli Kaarinassa 8. kesäkuuta 2024 81-vuotiaana. Hän oli syntynyt Oulussa 22. heinäkuuta 1942.
Mylly tuli vaikeiden kotiolojensa takia kolmen naisen kasvattamaksi, äitinsä lisäksi kahden tätinsä, joista Kirsti Virhon merkitys Myllyn kehitykselle muodostui tämän nuoruusvuosina merkittävimmäksi.
Mylly harrasti juoksua ja jääpalloa ja soitti pianoa. Soittoharrastus johti musikaalisen nuoren miehen keikkailemaan Dixie Boys -yhtyeessä.
Myöhemmin Mylly soitti legendaarisella vuoden 1965 RUK:n 118-kurssilla yhdessä tulevien Kivikasvojen kanssa RUK:n kurssijuhlassa, jossa esiintyivät myös Danny ja tuleva Ernos-yhtye.
Säestys ja keikkailu yhtyeissä jatkuivat myöhemmin Turussa. Turun opiskelijaelämässä Mylly löysi tulevan vaimonsa, jonka kanssa hän sai neljä lasta.
Mylly opiskeli ensin psykologiaa, mutta rottakokeista tarpeeksi saatuaan vaihtoi poliittiseen historiaan. Poliittisen historian professori Juhani Paasivirran tuki ja kannustus muodostuivat ratkaisevaksi tekijäksi Myllyn päätymiselle tutkijan uralle.
Mylly lukeutui pieneen tutkijaryhmään, jonka jäsenenä hän hahmotteli laajan turvallisuuspolitiikan käsitettä sekä ulko- ja sisäpolitiikan vuorovaikutusta tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Ryhmää kutsuttiin 1970- ja 80-luvuilla Turun kouluksi.
Tutkijana Mylly profiloitui suomalaisen puoluejärjestelmän, turvallisuuspoliittisen ajattelun, Suomen poliittisen kulttuurin ja historiantutkimuksen kansallisen tehtävän asiantuntijana. Hänen Maalaisliittoa käsittelevät tutkimuksensa lukeutuvat suomalaisen puoluehistorian klassikoihin.
Hän antoi suomalaiselle historiantutkimukselle merkittävän panoksen myös metodioppaiden kirjoittajana, opettajana sekä väitöskirjojen ja tutkielmien ohjaajana.
Luennoitsijana ja opettajana Mylly oli huippuluokkaa. Tämä ei tullut esille räiskyvyydessä, vaan syvässä asiantuntemuksessa ja rauhallisessa ja muille tilaa antavassa luotettavuudessa.
Luennot olivat tunnollisesti valmisteltuja ja rytmi pedagoginen – oli aikaa myös sulattaa kuulemansa.
Mylly antoi tilaa sekä ajattelulle että erilaisille mielipiteille, vaikka hänellä aina omansa olikin ja keskusteluissa sai varautua siihen, että Myllyn vastauspuheenvuoro oli aina kiirehtimätön uusi pienoisesitelmä. Opiskelija tiesi joka tapauksessa aina, että opettaja, luennoitsija, ohjaaja Mylly kunnioitti keskustelukumppaniaan ja arvosti sitä, että näki toisen perehtyneen käsiteltävään asiaan.
Mylly toimi myös Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen ensimmäisenä johtajana vuodesta 2002 vuoteen 2007.
Hän vaikutti keskeisesti siihen, että Turun yliopiston poliittisen historian laitos sai toteutettavakseen eduskunnan satavuotisjuhlahankkeen. 12-osaisen kirjasarjan päätoimittajana hän antoi todellisen mestarinäytteen suuren kirjoittajajoukon paimentamisesta ja aikatauluissa pysymisestä.
Pitkälti Myllyn ansiota oli, että massiivista projektia koordinoimaan perustettiin vuonna 2002 erillinen eduskuntatutkimuksen keskus ja että keskukselle järjestyi rahoitus, jonka avulla käynnistettiin myös muita tutkimushankkeita.
Myllyn ohjauksessa keskuksessa kasvoi innokas nuorten tutkijoiden joukko, jonka jäsenet tekivät erinomaisia väitöskirjoja ja varttuivat alansa huipuiksi.
Myllylle rakas paikka oli suvun kesämökki Kustavissa, jossa Myllyn perhe vietti kesät. Siellä Mylly toteutti kesäisiä intohimojaan: jokapäiväistä saunan lämmitystä, vihtojen tekoa ja haitarimusisointia. Television urheilulähetyksiäkään ei juuri jäänyt välistä.
Lapsenlapsia saatuaan hän omaksui antaumuksellisesti ukin roolin, jossa hän kuskasi lapsenlapsiaan harrastuksiin ja hoiti heitä aina tarvittaessa.