Irmeli Pääkkönen. Dosentti, lehtori Irmeli Leila Pääkkönen, syntyjään Müller, kuoli Oulussa 91-vuotiaana 10. heinäkuuta 2024. Hän oli syntynyt 1. toukokuuta 1933 Viipurissa perheen asuessa Käkisalmessa.
Ylioppilaaksi Pääkkönen kirjoitti Porin lukiosta 1952. Suomen kielen maisterintutkinto valmistui 1957 ja lisensiaatintyö 1973.
Tohtoriksi Pääkkönen väitteli 1988 Oulun yliopistossa relatiivisanan valinnasta, ja vuotta myöhemmin hänestä tuli Oulun yliopiston dosentti. Eläkkeellä hän opiskeli arkeologian maisterintutkinnon.
Pääkkönen työskenteli Sanakirjasäätiössä leksikografiharjoittelijana 1957–59, Luther-opiston opettajana 1959–61 sekä Munkkivuoren yhteiskoulun suomen kielen lehtorina 1961–65.
Hän avioitui Matti Pääkkösen kanssa 1959 ja juurtui puolisonsa kotipaikkakunnalle Ouluun, jonne perhe muutti 1965. Perheessä on kolme lasta ja neljä lastenlasta.
Oulussa Pääkkönen hoiti Tuiran yhteiskoulun suomen kielen lehtorin virkaa 1965–70. Hän toimi Oulun yliopiston suomen kielen laitoksessa tuntiopettajana vuodesta 1969 ja vakinaisena lehtorina 1974–96.
Matti ja Irmeli Pääkkösen koti Oulun Liikasenperällä oli pitkään työyhteisön "juhlahuoneisto".
Irmeli Pääkkönen oli aktiivinen eri yhdistyksissä, järjestöissä ja muissa organisaatioissa. Hän toimi pikkulottana, ja partiossa hankitun johtamiskokemuksen hän koki hyödylliseksi missä yhteisössä tahansa.
Pääkkönen toimi pitkään Ylioppilastutkintolautakunnassa äidinkielen sensorina ja suomen kielen lautakunnassa 1991–97. Hän oli Oulun yliopiston hallituksessa 1988–93 ja varajäsenenä 1994–96 sekä Oulun kirjastolautakunnassa ja kirkkovaltuustossa.
Pääkkönen toimi Oulun yliopiston lehtorit ry:n puheenjohtajana 1989–93 ja oli perustamassa muun muassa Nykysuomen seuraa 1980 ja Oulun Tuglas-seuraa 1996. Kalevan lukijoille hän tuli tutuksi 1980 perustetun Kielikattila-kielenhuoltopalstan koordinaattorina ja yhtenä kirjoittajana.
Tarinankertojana Pääkkönen oli erinomainen, ja hänellä oli ikuinen tiedonjano. Syvällinen tietämys ei rajoittunut kielitieteeseen: hän oli kirjallisuudentutkija, kulttuurihistorioitsija, folkloristi ja arkeologi.
Opettamisen ja tutkimisen rinnalla hän kirjoitti tieto- ja runokirjoja sekä laululyriikkaa. Hän sanoitti joululauluja Kalevaan yli 30 vuotta ja kirjoitti tekstin Oulun ranta -kappaleeseen, joka voitti Oulu-seuran järjestämän kotiseutulaulukilpailun.
Ensimmäisen suomen kielen lehtorin Carl Niclas Keckmanin (1793–1838) kirjeet olivat Pääkköselle tärkeä elämäntyö. Hän sai vähän ennen kuolemaansa tarkastettua esipainoksen viimeisestä kirjastaan, joka käsittelee Keckmanin äitiä Helena Franzénia (1755–1811) ja tämän tyttäriä.
Viimeinen kirjaprojekti ei ole ainut asia, jossa Irmeli Pääkkösen muisto elää ja työn jälki näkyy. Kalevala-kurssi palaa suomen kielen oppiaineen opetusohjelmaan.
Lisäksi Liikasenperän asemakaavan nimistössä on jatkossa katu nimeltä Pääkkösentie. Tämä varmasti ilahduttaisi nimistöstäkin kiinnostunutta Irmeli Pääkköstä.
