Silja Aitoahon artikkelissa (Kaleva 6.6.) kerrotaan syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriöstä (ARFID) ja sen hoidosta. Erittäin tärkeää, että ilmiöstä kirjoitetaan ja sitä on alettu tunnistaa entistä enemmän lapsilla ja nuorilla.
Artikkelissa puhutaan altistushoidosta, mutta ei kerrota tarkemmin sen käytännön toteutuksesta tai kuinka hoitoon pääsee. Haluamme osaltamme avata näiden lasten ja heidän perheidensä mahdollisia kuntoutuspolkuja yksilöterapiassa. ARFIDin kuntoutus on koko perheen kuntoutusta, koska rajoittunut ja valikoiva syöminen on vanhemmille merkittävä stressitekijä, ja perheen arki saattaa herkästi kietoutua syömättömyyden ympärille.
Monet syömisellä oireilevat lapset hyötyvät puhe- ja toimintaterapiasta jo varhaisessa vaiheessa. Altistushoitoa voidaan toteuttaa puhe- ja toimintaterapeuttisessa yksilökuntoutuksessa pienillä lapsilla syömiseen liittyviä mielikuvia avartavana ja uskallusta lisäävänä ruokaleikkinä. Isommat lapset hyötyvät usein tiedollisesta ruokiin tutustumisesta, ns. ruokakoulusta, sekä kognitiivisten strategioiden harjoittelusta.
Puheterapeutit osaavat hyödyntää syömis- ja nielemistoimintojen kehitykseen sekä vuorovaikutukseen liittyvää tietoa kuntoutuksessa. Toimintaterapeuteilla puolestaan on vahvaa osaamista aistitiedon käsittelystä ja säätelytaitojen kehityksestä ja kuntoutuksesta.
Mikäli taustalla vaikuttaa esimerkiksi heikko kehon sisäisten aistimusten tunnistaminen (esimerkiksi nälän tunteen hahmotus) tai sensitiivisyys aistimuksia kohtaan, tulisi lapsen saada tarvittaessa tukea sensoriseen integraatioon perehtyneeltä terapeutilta.
Tärkeää on etsiä kuntoutuksessa muutosta arjen toiminta- ja ajattelutapoihin, jotka lisäävät ja ylläpitävät syömisen välttelyä. Lapsi tarvitsee myös sopivia säätelykeinoja altistuksen mahdollistumiseksi. Ihannetilanteessa syömisen kuntoutus toteutuu arjen ympäristöissä ja tiiviissä yhteistyössä perheen sekä päiväkodin tai koulun henkilökunnan kanssa.
Kuntoutuksessa keskeistä on lisätä vanhempien voimavaroja arjessa. On myös tärkeää ottaa huomioon ARFIDin diagnostiset rinnakkaisuudet, kuten esimerkiksi neurokirjon piirteet kuntoutusmuotojen valinnassa.
Syömishäiriöissä varhainen tunnistaminen ja varhainen hoitoon ohjaus edesauttavat osallistumista arjessa ja toisaalta vähentävät syömisen välttämisestä ja rajoittamisesta johtuvia haittoja.
Avun piiriin pääseminen voi olla kuitenkin vaikeaa ja sopivan hoitotahon löytymisessä voi kestää kauan. Erityisen vaikeaa avun saaminen on, jos lapsi on miltei normaalipainoinen vahvasta syömisen välttämisestä ja rajoittamisesta huolimatta. Siksi haluamme muistuttaa varhain aloitetun kuntoutuksen merkityksestä ja puheterapeuttien ja toimintaterapeuttien merkittävästä panoksesta ARFIDin hoidossa.
Puhe- ja toimintaterapiapalveluita on saatavana sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Onnistunut syömisen kuntoutus edellyttää aina terapeutin erityistä osaamista ja perehtyneisyyttä aiheeseen.
Veera Ryynänen
puheterapian tuotepäällikkö, puheterapeutti, Coronaria Kuntoutus, Espoo
Annukka Kivini
toimintaterapian tuotepäällikkö, toimintaterapeutti, Coronaria Kuntoutus, Pori