Lyhyt vastaus otsikon kysymykseen olisi, että se ei voisi minua vähempää kiinnostaa. Avaan näkemyksiäni hieman.
Elin lapsuuteni ja nuoruuteni 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin sosiaalista mediaa ei ollut vielä olemassa. En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut teknisistä laitteista. Tuttavapiirissäni ei myöskään ole ollut ketään aktiivista somen käyttäjää, joka olisi ollut houkuttelemassa minua mukaan; ystäväni ovat somen ulkopuolisia kuten minäkin. Minun on siis ollut varsin helppo jättäytyä some-maailman ulkopuolelle. Niinpä tässä esittämäni näkemykset pohjautuvat täysin aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun.
Nykynuorten kohdalla on toisin. He käytännöllisesti katsoen syntyvät kännykkä kourassa.
Somen yleistynyt käyttö tuo nykymuodossaan mieleeni lähinnä Aldous Huxleyn Saari-romaanin kuvitteellisen soma-huumeen, sillä erolla vain, että kun Huxleyn ideana oli tuossa romaanissa luoda eräänlainen onnellisuuspilleri, joka parantaisi ihmisten mielenterveysongelmat, “some” tuntuu niitä vain lisäävän.