Festivaalit: Ellie Goul­ding ja Me­ga­deth Qstoc­kin pää­esiin­ty­jik­si – fes­ti­vaa­li viettää hei­nä­kuus­sa 20-vuo­tis­juh­liaan

Korot: Kaleva seuraa kor­ko­ta­soa päi­vit­ty­väs­sä ar­tik­ke­lis­sa: Katso täältä eu­ri­bor-kor­ko­jen tuo­reim­mat lukemat

Luitko jo tämän: Miksi ou­lu­lai­nen Ari, 33, käyttää ana­bo­li­sia ste­roi­de­ja?

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

"Me ra­hoi­tam­me tätä sotaa os­ta­mal­la Ve­nä­jäl­tä ener­giaa" – Marin haluaa EU:n pää­se­vän eroon riip­pu­vuu­des­taan ve­nä­läis­ener­gias­ta

EU-maiden johtajien epävirallisessa huippukokouksessa keskustellaan energian ohella puolustuksesta, taloudesta ja Ukrainan jäsenyyshakemuksesta.

Versailles
Pääministeri Sanna Marinin mukaan EU:n pitäisi vähentää energiaostoja Venäjältä. Arkistokuva.
Pääministeri Sanna Marinin mukaan EU:n pitäisi vähentää energiaostoja Venäjältä. Arkistokuva.
Kuva: JOHN THYS / POOL

Ranskan Versailles'ssa epäviralliseen EU-huippukokoukseen saapunut pääministeri Sanna Marin (sd.) pitää äärettömän tärkeänä, että EU pääsisi eroon riippuvuudestaan venäläisenergiasta.

Vähentämällä energiaostojaan Venäjältä EU voisi saada painavamman keinon vaikuttaa Venäjän linjaan. EU-komissio on ehdottanut tavoitteeksi, että EU vähentäisi venäläisen maakaasun tuontia kahdella kolmasosalla jo tämän vuoden loppuun mennessä.

– Me rahoitamme tätä sotaa ostamalla Venäjältä energiaa, Marin totesi.

Marin arvioi, että iso kysymys energian osalta liittyy juuri kaasuun.

– Kaasun osalta Eurooppa on riippuvainen Venäjän tuontikaasusta, ja tämä on se hankala keskustelu.

Marinin mukaan EU on valmis lisäämään pakotteita Venäjää vastaan. Hän sanoo, että Suomi olisi valmis laajentamaan esimerkiksi venäläispankkien sulkua kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle.

– Meidän pitää kaikkien kaikin keinoin pyrkiä löytämään ratkaisuja tilanteeseen. Pakotteilla, voimakkailla talouspakotteilla on tässä työssä tietenkin iso merkitys, Marin sanoi saapuessaan huippukokoukseen.

Marin sanoo, että Suomi on valmis käymään keskustelua venäläisalusten pääsyn estämisestä EU-satamiin.

– On tärkeää, että meillä on EU:n yhteiset ratkaisut, mitä tulee vaikkapa liikenteeseen. Näin toimittiin lentoliikenteen osalta. Me olemme valmiita keskustelemaan laivaliikenteestä, me olemme valmiita keskustelemaan muustakin liikenteestä.

Toivoa ukrainalaisille

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ravistellut koko Eurooppaa. Torstai-iltana alkaneessa epävirallisessa huippukokouksessa on tarkoitus keskustella EU:n suunnasta hyökkäyksen jälkeisessä todellisuudessa.

Keskustelunaiheina ovat etenkin puolustuksen, energialähteiden ja talouden vahvistaminen. Esillä on myös Ukrainan tukeminen ja maan jättämä EU-jäsenyyshakemus.

Marinin mukaan on tärkeää antaa toivoa ja viesti ukrainalaisille siitä, että he ovat osa länttä ja että heillä on tulevaisuutta osana läntisiä maita.

– Samanaikaisesti meidän pitää olla kuitenkin realistisia siitä, mikä polku voi olla EU-jäsenyyteen.

Marin ei halunnut ennakoida, voisiko Ukraina saada ehdokasmaan statuksen. Asiasta käydään keskustelua huippukokouksessa.

Ukrainan jäsenyyshakemus mietityttää

Venäjän hyökkäyksen alettua Ukraina jätti EU-jäsenyyshakemuksen. Maan vanavedessä myös Moldova ja Georgia ovat hakeneet jäsenyyttä. EU-jäsenyyden saavuttaminen on monivaiheinen prosessi ja ennen jäsenyyttä käydään yleensä pitkäkestoiset neuvottelut.

Tuoreiden jäsenyyshakemuksen kohdalla ensimmäinen tekninen askel on jo otettu ja EU-maat ovat pyytäneet komissiolta arviota jätetyistä hakemuksista. Komissio arvioi, täyttääkö maa EU:n jäsenyysehtoja, joihin kuuluvat muun muassa toimiva markkinatalous ja vakaa demokratia.

Jos ehdot täyttyvät, maalle voidaan myöntää ehdokasmaan status.

Ukraina on toivonut EU:n vauhdittavan jäsenyyshakemuksensa käsittelyä. Versailles'ssa EU-maiden johtajien odotetaankin keskustelevan siitä, pitäisikö Ukrainan hakemus käsitellä tavallista ripeämmin.

Ennen huippukokousta erään EU-maan diplomaatti arvioi, että ehdokasmaan statuksen antaminen Ukrainalle ei todennäköisesti tule vielä kysymykseen, koska maa ei täytä nykyisellään jäsenyysehtoja.

Hänen mukaansa jäsenyyshakemuksen vauhdittamisella ei myöskään olisi apua Ukrainalle lyhyellä tähtäimellä, eikä se olisi järkevää pitkälläkään aikavälillä.

Diplomaatin mukaan EU voi kuitenkin syventää yhteistyötään Ukrainan kanssa muilla tavoin. EU-maiden johtajien odotetaankin toteavan, että Ukraina nähdään osana eurooppalaista perhettä.

Kannusteita yhteisiin puolustushankintoihin

EU-maiden johtajien odotetaan hyväksyvän Versailles'n julistus, johon on koottu muun muassa linjauksia puolustusinvestoinneista.

STT:n näkemässä julistusluonnoksessa mainitaan muun muassa puolustusmenojen huomattava kasvattaminen sekä kannusteiden luominen jäsenmaiden yhteisiin puolustushankintoihin.

Lisäksi kykyä vastata hybridiuhkiin halutaan vahvistaa entisestään sekä kiinnittää huomiota kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.

Julistuksessa aiotaan todeta, että yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa on avainasemassa Euroopan yleisen turvallisuuden kannalta.

Tekstissä kuitenkin korostetaan myös EU-maiden keskinäistä avunantoa ja perussopimuksen artikla 42.7:n tärkeyttä. Siinä todetaan, että jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin, jos jokin jäsenmaista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Mainintaa artikla 42.7:stä julistukseen ovat ajaneet Suomi ja Ruotsi, jotka eivät kuulu Natoon.

Lisää suuntaviivoja EU:n puolustusyhteistyölle on odotettavissa myöhemmin keväällä, kun niin sanottu EU:n strateginen kompassi tulee hyväksyttäväksi.

Ukrainan sota on Marinin mukaan nostanut keskustelun EU:n puolustusyhteistyöstä esille aivan uudessa valossa. Jo edellisessä EU-huippukokouksessa monet EU-maiden johtajista käyttivät Marinin mukaan merkittäviä puheenvuoroja puolustuksesta aivan erilaisella äänenpainolla kuin aiemmin.

Taloustoimille haetaan suuntaa

Puolustuksen lisäksi EU:n energialähteiden turvaaminen sekä sodan talousvaikutuksiin vastaaminen synnyttänevät paljon keskustelua EU-maiden johtajien välillä.

Julkisuuteen on noussut idea EU:n uudesta yhteisvelasta, jolla katettaisiin kasvavia puolustus- ja energiamenoja. Asiasta on kertonut muun muassa uutistoimisto Bloomberg.

Huippukokouksen pöydälle ei odoteta varsinaista esitystä uudesta yhteisvelasta, sillä suunta tuleville toimille on vielä haussa ja erilaisia vaihtoehtoja on pohjustettu. Johtajien keskusteluista haetaan poliittista ohjausta talouden tukemiseen.

Marinin mukaan on mahdollista, että yhteisvelka nousee esiin joidenkin jäsenmaiden puheenvuoroissa. Hän huomauttaa, että koronapandemian talousvaikutuksiin vastaukseksi luodun elpymispaketin lainamahdollisuuksia ei ole otettu käyttöön täysmääräisesti.

750 miljardin euron paketista jäsenmaille on jaettu jäsenmaille tukea avustuksina ja lainoina, mutta kaikki maat eivät ole tarttuneet lainarahoihin.

Marinin mukaan tässä tilanteessa elpymispaketin varojen käyttötarkoitusta voisi tarkastella uudelleen.

Suomelle ajatus uudesta yhteisvelasta on vaikea. Elpymispaketista käytiin Suomessa pitkä vääntö, joten laajaa tukea uudelle vastaavalle velkajärjestelylle ei välttämättä löytyisi helposti.

Jos EU ryhtyisi luomaan uutta elpymispakettia, ratkaisulle tarvittaisiin kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä.