Nokia: Täl­lai­nen on yhtiön yli 60-vuo­ti­nen his­to­ria Oulussa

koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

Lisää vipinää vä­li­tun­tei­hin – Oulun kou­luis­sa kou­lu­te­taan tänä syksynä 600 välk­kä­riä, joiden teh­tä­vä­nä on tehdä vä­li­tun­neis­ta ak­tii­vi­sem­pia

Oulu
Viidesluokkalaiset Reeta Räsänen ja Elsa Impiö innostuivat välkkärikoulutuksesta.
Viidesluokkalaiset Reeta Räsänen ja Elsa Impiö innostuivat välkkärikoulutuksesta.
Kuva: Susanna Eksymä

Kymmeniä sanomalehtimytyn sisältäviä pakastepusseja halkoi keskiviikkoaamuna ilmaa Hiukkavaaratalon liikuntasalissa. Pussilinkoina toimi innostunut joukko Hiukkavaaran koulun 4–6. luokkien välituntiohjaajiksi eli välkkäreiksi kouluttautuvia oppilaita.

– Tämän leikin nimi on ”pidä oma puoli puhtaana”. Se joukkue voittaa, jonka alueella on lopuksi vähemmän pusseja, hengästynyt ja punaposkinen viidesluokkalainen Reeta Räsänen selitti.

Kolmituntisen välkkärikoulutuksen aikana testattiin myös perinteisempiä pihaleikkejä: kuka pelkää jäämiestä, katujalkapalloa sekä viimeinen pari uunista ulos -leikkiä.

– Näitä leikkejä ja pelejä me tullaan jatkossa vetämään ykkös- ja kakkosluokan oppilaille välitunneilla. Saa niihin tietenkin vanhemmatkin osallistua, Räsänen kertoi.

Uudet välituntiohjaajat eli välkkärit treenasivat Hiukkavaaratalolla pihapelejä ja -leikkejä viime keskiviikkona.
Uudet välituntiohjaajat eli välkkärit treenasivat Hiukkavaaratalolla pihapelejä ja -leikkejä viime keskiviikkona.
Kuva: Susanna Eksymä

”Moni vain seisoskelee”

Reeta Räsänen kertoi olevansa Hiukkavaaran koulussa uusi oppilas ja halunneensa ehdottomasti mukaan välkkäritoimintaan.

– Kuulin viikko sitten, että Hiukkavaaran koululle koulutetaan uusia välkkäreitä. Innostuin ja ilmoittauduin heti mukaan. Tässä tutustuu muihin oppilaisiin, ja olen muutenkin sellainen tyyppi, että haluan olla kaikessa mukana, pirteä viidesluokkalainen kertoi.

Myös viidesluokkalainen Elsa Impiö innostui välkkäritoiminnasta välittömästi siitä kuultuaan.

– Minulla on paljon pienempiä sisaruksia. Ehkä juuri siitä syystä tykkään touhuta pikkuisten kanssa, Impiö pohdiskeli.

Motivaattorina välkkäriksi ryhtymiselle toimi myös liikunta, sillä tytöt kertoivat viettävänsä välitunnit mieluummin liikkuen ja touhuten kuin passiivisena paikoillaan.

– Välkille tarvitaan ehdottomasti lisää liikettä ja tekemistä. Harmittavan moni vain seisoskelee, tytöt totesivat.

Tunti rasittavaa liikuntaa päivässä

Valtakunnallisesti välkkärien kouluttamisesta vastaa liikunnan aluejärjestöt. Oulun kouluissa välkkärikoulutuksia järjestää Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry.

– Tänä syksynä koulutamme Oulun kouluihin – niin ala- kuin yläkouluihinkin – yhteensä noin 600 uutta välkkäriä, Hiukkavaran koululla keskiviikkona koulutuksen pitänyt lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Tiina Aura kertoo.

– Lyhykäisyydessään toiminnan ideana on, että oppilaat suunnittelevat ja ohjaavat toisilleen välituntitoimintaa. Tällä tavoitellaan liikunnan määrän lisääntymistä lasten ja nuorten arjessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kuluvan vuoden huhtikuussa päivittämän liikkumissuosituksen mukaan kaikille 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä.

Suosituksen mukaan lapsen ja nuoren olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä ja suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa.

– Suosituksen toteutumisessa on suurta vaihtelua. Osa liikkuu reippaasti enemmänkin, osa taas ei yllä lähimainkaan suositusmäärään, Aura summaa.

Välituntiliikkumisen Aura arvioi olevan tänä päivänä alakoululaisten osalta hyvällä tasolla. Sen sijaan yläkoulun pihoilla hän toivoisi näkevän paljon nykyistä enemmän liikettä.

– Yläkouluun siirryttäessä valitettavan usein älylaite muuttuu pihapelejä kiinnostavammaksi. Vaikka halukkuutta pelailulle olisikin, ryhmän paine passivoi, Aura harmittelee.

Youtube-hippaa ja puuropataa

Tiina Aura pitää tärkeänä, että innostajat välituntiliikkumiseen ovat vertaisia eivätkä esimerkiksi opettajia. Myös pelien ja leikkien tulee olla mielekkäitä ja ikään sopivia.

Millaisista leikeistä nykypäivän lapset ja nuoret sitten syttyvät?

– Esimerkiksi Youtube-hippa on alakoululaisten keskuudessa tosi suosittua. Hipat valitsevat itselleen tubettajanimen, ja alkavat keräämään seuraajia taakseen ottamalla heitä kiinni. Se voittaa, kenellä on eniten seuraajia, Aura selittää.

– Toisaalta myös ikiaikaisesta puuropadasta jaksetaan innostua yhtälailla, Aura hymyilee.