”Oulu, even cooler than you think.” Oulun kaupungin viranhaltijoiden esitys sivistys- ja kulttuuripalveluiden uudistamiseksi antoi uuden merkityksen kulttuuripääkaupunkivuoden kauppatorilla avanneen presidentti Stubbin iskulauseelle. Esitys on kylmää kyytiä erityisesti sivukylien ja reuna-alueiden lapsiperheille.
Sivistys- ja kulttuuripalveluiden keskittäminen rajoittaa kaupunkilaisten tasavertaisia edellytyksiä yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Se heikentää kaupunginosien elinvoimaisuutta ja vetovoimaa, se karsii kaupungin pitovoimaa. Jos perheiden on lähipalveluiden perässä suunnattava keskuksiin tai naapurikuntiin, pienenevät mahdollisuudet asettua Oulun sivukylille. Negatiivinen kierre johtaa pahimmillaan reuna-alueiden kuihtumiseen, mikä vaikuttaa koko Oulun kasvuvoimaan.
Sivukylien perheille lähipalveluiden keskittäminen tarkoittaa piteneviä koulupäiviä ja -matkoja, se voi merkitä myös kuljetus- ja huolenpitotarpeita lisäkustannuksineen. Ajallinen ja taloudellinen kuormitus vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Lähikoulujen ja -päiväkotien lakkauttaminen voi heikentää lasten ja perheitten tarkoituksenmukaisen tuen saatavuutta sekä sosiaalisia verkostoja. Muutokset elinpiirissä voivat haastaa ihmisen henkistä ja fyysistä terveyttä.
Viranhaltijoiden esittämät säästölaskelmat huomioivat uudistuksen suoria taloudellisia vaikutuksia, mutta monet välilliset ja pitkän aikavälin kustannukset puuttuvat niistä kokonaan. Näitä ovat muun muassa koulukuljetuksiin ja tieverkkoon, muutto- ja remonttikustannuksiin, kalustosiirtoihin, irtisanomisiin sekä sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin mahdollisiin tukitoimiin kohdistuvat menoerät. Alueiden elinvoiman ja väkimäärän vähenemisen taloudellisia kokonaisvaikutuksia ei ole arvioitu, myös suuralueittain ja ikäluokittain jäsennelty vaikutusarviointi puuttuu.
Lasten ja työikäisten siirtyessä lähipalveluiden perässä jää reuna-alueille heidän ikääntyvät läheisensä, joiden tuen ja hoivan tarve edellyttää yhteiskunnalta uusia taloudellisia panostuksia. Tämä pienentää palveluiden keskittämisestä saatavaa nettosäästöä hyvinvointivaikutuksista puhumattakaan. Samalla Oulu painottaa kaupunkistrategiassaan kulttuuri-ilmastonmuutosta. Tavoitellaanko taloudellista kestävyyttä nyt kuitenkin sosiaalisen, kulttuurillisen ja ekologisen kestävyyden periaatteet unohtaen?
Presidentti Stubb kertoi puheessaan Euroopan kulttuuripääkaupunkiperinteen alkaneen vuonna 1985. Samana vuonna soi taas koulunkello myös uudelleen avatulla Huttukylän koululla. Vuonna 2026 kulttuuripääkaupunki Oulu suunnittelee tämänkin kouluyksikkönsä lakkauttamista.
Sivistys rakentaa Oulua. Oulun tulisi etsiä ratkaisuja, jotka vahvistavat koko kaupungin elinvoimaa. Asukkaiden näkemyksillä tulee ehdottomasti olla painoarvoa, kun tehdään heidän elinpiiriään koskevia, kauaskantoisia palveluverkkoratkaisuja. Lähipalveluiden säilyminen reuna-alueilla on koko kaupungin etu.
Anu Uusitalo, Eija Iisakka, Minna Hernberg, Tuula Runtti, Sara Löytynoja, Katja Honkanen, Niina ja Markus Pitkänen, Tiia ja Mikko Jaakola, Pirjo ja Eero Huttula, Kati ja Kari Haipus, Nina ja Juha Mankinen, Anna Saarela ja Kaarlo Väänänen, Kaisuleena Joenväärä ja Esko Arvola, Pauliina Berg-Pasanen, Jaana Korvala, Jenni Palo-oja ja Juha-Matti Leskelä, Pete Iisakka, Eija ja Juha Kairamo, Minna ja Jarkko Koponen
Oulun Huttukylän kaupunginosa on kirjoittajille koti