Pitkästä aikaa on saatu lukea kuulumisia Oulun seudun lähijunaliikenteen kulisseista. Reilu kuusi vuotta sitten julkaistussa esiselvityksessä Iin ja Limingan välille kaavailtu liikenne on viimeisimmissä suunnitelmissa supistunut vain Oulun ja Limingan väliseksi.
Pidän tätä kustannustehokkuuden näkökulmasta järkevänä. Samassa ehdotettiin, että osa pohjoisen suunnan kaukojunista pysähtyisi myös Iissä, mikä on hyvä kompromissi. Nyt seudulla pitää tehdä vielä lopullinen, tärkeä päätös ja varmistaa lähijunaliikenteen aloitus lähivuosina.
Lähijuna on erinomainen liikennemuoto, jonka kehitys on Suomessa lapsen kengissä. Samaan aikaan kun Helsingistä pohditaan nopeita junayhteyksiä länteen, pohjoiseen ja itään, muualla Suomessa rataverkko makaa vajaakäytöllä ja sen investointeja on laiminlyöty.
Perämeren toisella puolella Ruotsissa VR liikennöi alueellista junaliikennettä 41 päivittäisellä vuorolla. Koska meilläkin rata on jo olemassa, liikennöinnin aloittaminen on huomattavan edullista verrattuna muihin liikenneinvestointeihin.
Lähijuna parantaisi koko seudun imagoa ja loisi luottamusta kaupungin kehitykseen. Se helpottaisi työpaikkojen saavutettavuutta etenkin linjan keskellä, mikä näkyisi yritysten halukkuudessa sijoittaa toimintojaan Ouluun. Samalla se tekisi seisakkeiden ympäristöistä houkuttelevia asuinpaikkoja koko seudulla. Vahva seutu tarkoittaa vahvaa Oulua, ja vahva Oulu vahvaa seutua.
Vaikka lähijunasuunnitelmissa liikennöintialuetta on supistettu, on ehdottoman tärkeää, että lähijunayhteys Oulun ja Limingan välillä ei tarkoita vain yhteyttä Oulun (pää)rautatieaseman ja Limingan välillä. Ouluun on välttämätöntä tehdä seisakkeita myös keskustan pohjoispuolelle, vähintään Tuiraan ja Teknologiakylään, sillä molempien matkustajapotentiaali on suurempi kuin Kempeleen tai Limingan. Mielelläni näkisin lähijunat myös Toppilassa, Ritaharjussa ja Haukiputaalla.
Vain riittävän laaja seisakeverkko varmistaa, että lähijunasta muodostuu aidosti seudullinen liikennemuoto, jolla tehdään kaikenlaisia matkoja seudun eri osien välillä, sekä liityntämatkoja kaukojuniin. Nyt Oulun kaupunki on laittamassa 36 miljoonaa euroa pysäköintihalliin, jotta liityntämatkat voidaan tehdä autolla. Toki pysäköintihallin alakertaan on tulossa myös bussiterminaali ja toimistotilaa, mutta valtaosa kerrosalasta on varattu vain pysäköinnille. Parkkihalli voitaisiin suurelta osin korvata lähiöseisakkeiden yhteyteen rakennettavina edullisina pintapysäköintipaikkoina.
Jos Oulu haluaa jatkaa kasvuaan vielä vuosisadan jälkipuoliskolla, sen on pystyttävä houkuttelemaan ihmisiä kaupunkiin myös Pohjois-Suomen ulkopuolelta. Kilpaillakseen vetovoimassa etelän suurten kaupunkiseutujen kanssa Oulun seudun tulee näyttää, että se kehittyy ja vastaa kasvavan asukasmäärän tarpeisiin entistä paremmin. Lähijuna on tärkein investointi, joka Oulun seudulla voidaan 2000-luvulla tehdä, ja se on tehtävä nyt. Myöhemmin voi olla liian myöhäistä.
Santeri Hiitola
Helsinki