Tänä pääsiäisenä joudumme seuraamaan kärsimysnäytelmää vailla vertaa: Butsha, Kramatorsk, Mariupol – raunioiksi pommitettuja kaupunkeja, joukkomurhia, raiskauksia, kidutuksia, kotien ryöstöä.

Kuvat ja kertomukset Ukrainan julmuuksista vievät ajatuksemme, aikamme ja ilomme. Ne ahdistavat meitä. Niiden tuleekin ahdistaa, jotta olisimme ihmisiä. Ahdistuksemme kaksinkertaistaa se, että voimme tehdä niin vähän, jotta tämä rikoksista suurin loppuisi.