Olen ollut kohta kuusi vuotta työtön, enkä esimerkiksi ole saanut kuntouttavaa työtä. Pyöräilen ja käyn luonnossa ja teen satunnaisia vapaaehtoishommia.
Olisi todella mukavaa, kun esimerkiksi Oulun kaupunki tarjoaisi ”Päivä työpaikalla”- tutustumisia eikä jättäisi työttömiä yksin.
Sairaskohtauksen myötä meni osa kavereista ja uusia kavereita ei ole. Oysissa sanottiin vuonna 2022, että ”kuolet kohta”, eikä ole rahaa fysioterapeutteihin eikä lääkäreihin enää. Joten kuten olen itseni kuntouttanut.
Minua kiusataan nyt eräässä harrastusporukassa aika rankasti, kun ollaan ilkeitä ja puhutaan selän takana.
Kuusi vuotta on pitkä aika sairaalle, kun ei ole ollut onnistumisen elämyksiä eikä aina jaksa pitää lippua korkealla. Mikä järjestö ottaisi tästä kopin?
Hyvä ystäväni ja lemmikkini kuoli jokin aikaa sitten, niin toivoisin arkipäiviin merkitystä. Onko mitään toivoa tunnelin päässä?
Sairas, mutta ei hyödytön
Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.