Koulujen kesälomien siirto myöhempään ajankohtaan on noussut puheenaiheeksi säännöllisin väliajoin jo vuosikausia. Nykyinen opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) käynnisti syksyllä 2025 selvityksen koululaisten kesälomien siirtämisen hyvistä ja huonoista puolista.
Nyt ministeri esittää, että koulujen kevätlukukausi päättyisi kaksi viikkoa myöhemmin kesäkuussa. Kesälomaa jatkettaisiin vastaavasti kahdella viikolla elokuun lopussa.
Adlercreutz tarjoaa uutena avauksenaan lisälomaviikkoa huhtikuulle. Helmi-maaliskuulle sijoittuva talviloma sekä uusi lisälomaviikko keventäisivät pitkän kevätlukukauden kolmeen jaksoon.
Adlercreutz on kertonut julkisuudessa, että hän olisi valmis tekemään asiasta lakiesityksen nopeasti, jotta päätös kesälomien siirrosta syntyisi tällä hallituskaudella eli viimeistään ensi vuoden alkupuolella.
Koululaisten kesäloman ajankohta Suomessa määriteltiin aluksi maatalousyhteiskunnan mukaan. Koululaisia tarvittiin kesäkuukausina maatilojen töihin. Syksyisin koululaiset pääsivät perunannostolomalle.
Teollisuus- ja palveluyhteiskunnassa 1960-luvulta alkaen siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Kouluissa luovuttiin 1970-luvun alkuun mennessä lauantaista koulupäivänä, jolloin kesälomaa täytyi lyhentää ja syyslukukauden alkua aikaistaa elokuun puoliväliin.
Nyt yli 50 vuoden jälkeen voidaan kysyä, joko olisi aika muuttaa koulujen kesäloma-aikaa vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeita. Suomi on kansainvälistynyt ja muualla Euroopassa kesälomia vietetään elokuussa.
Jos koululaisten lomat jatkuisivat elokuun loppuun, erityisesti matkailu- ja palvelualan yritykset hyötyisivät kun ne saisivat paremmin kausityöntekijöitä vielä elokuussa.
Opetusministeri Anders Adlercreutz on huomauttanut, että hän ajaa muutosta myös lapsiperheiden näkökulmasta. Vanhemmat voisivat sijoittaa kesälomiaan lasten kanssa yhdessä kesäkuun alun sijasta helpommin heinä-elokuulle.
Opettajista suuri osa, kuten myös opettajien ammattijärjestö OAJ vastustaa kesälomien siirtoa. OAJ:n puheenjohtajan Katariina Murron mielestä siirto mullistaisi koko koulutusjärjestelmän eivätkä koulut sellaista kaipaa vaan työrauhaa.
Työrauhaa varmasti tarvitaan, jotta koululaisten oppimis- ja osaamistaso kyetään säilyttämään. Silti opettajien perustelut vastustaa muutosta vaikuttavat hämäriltä. Onko nykyinen loma-aikataulu lasten opetuksen näkökulmasta paras ja ainoa mahdollinen? Miksei sitä voisi muuttaa?
Häiriöt kouluissa tai ongelmat jaksamisessa johtuvat tekijöistä, joihin koulun ammattilaisten ja vanhempien tulisi kyetä puuttumaan. Kesälomien siirtoa kahdella viikolla eteenpäin on vaikea nähdä opetusta haittaavana tekijänä, pikemminkin päinvastoin, lasten kesäloma juhannuksesta elokuun loppuun ajoittuisi parhaaseen kesäaikaan.
Koululaisten kesäloman uusi ajankohta vaikuttaisi laajasti yhteiskunnassa. Siksi on tärkeää, että muutoksesta keskustellaan, mutta samalla sen mahdollisia etuja ja ongelmia täytyy voida arvioida ennakkoluulottomasti ilman vanhoja paalutuksia.