Kivisydän Oulun ydinkeskustan alla täytti kymmenen vuotta. Maanalaisen pysäköintiluolaston virallinen nimi on vakiintunut kaupunkilaisten suussa kallioparkiksi.
Kallioparkki jakoi aikoinaan oululaiset sen kannattajiin ja vastustajiin. Kiistanalainen hanke osoitti, että kuntademokratiaan kuuluu kärkäskin kansalaiskeskustelu. Media ja uutisjournalismi pitävät omalta osaltaan yllä avointa julkisuutta.
Demokratiaan kuuluu myös, että suunnitelma etenee käytäntöön, jos enemmistö kannattaa sitä. Vastustajien on päätökseen tyytyminen ja elettävä sen mukaisesti eteenpäin. Kivisydämen kohdalla tämä lienee monelle kallioparkkiin aikoinaan epäilevästi suhtautuneelle kohtalaisen helppoa.
Laaja, syvälle kallion sisään rakennettu parkkihalli on osoittautunut vuosikymmenen aikana monella tapaa ja monelle tarpeelliseksi. Sen voi helposti väittää piristäneen Oulun keskustaa ja saaneen liikkeelle monia muita hankkeita.
Kivisydämen tavoitteeksi asetettiin, että maanalainen pysäköinti muuttaa Oulun ydinkeskustaa yhä enemmän autottomaksi. Elinvoimaisen kaupungin sydän perustuu ihmisten kohtaamiseen ja mikä onkaan sen parempi tapa lisätä kanssakäymistä kuin kiireetön kävely keskustan palvelujen äärellä.
Oulun ruutukaava-alue on pieni, jossa kaikki löytyy todellakin kävelymatkan päästä. Oulun ruutukaava piirrettiin ensimmäisen kerran liki 400 vuotta sitten 1600-luvun puolivälissä. Vielä sata vuotta sitten Oulun katuja kopsuttelivat vain hevoset, mutta noin 50 viimeisen vuoden aikana keskusta katuvarret ovat käyneet liian ahtaiksi nykyiselle automäärälle.
Koko Oulun kaupunkirakenne sen sijaan on laaja ja hajanainen. Vaikka joukkoliikennettä viritettäisiin huippuunsa, yksityisautoilu jossakin määrin kuuluu pitkien etäisyyksien kaupunkiin ja maaseutumaiseen asumiseen.
Esimerkiksi haukiputaalainen autoilija pääsee helposti kaupungin ytimeen, kun pysäköi autonsa leveisiin ruutuihin kallioparkissa. Sieltä voi nousta hissillä nopeasti useisiin eri kohteisiin keskustassa. Kun auto on maan alla, kaduilla jää tilaa jalankulkijoille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle sekä viheralueille.
Oulun Pysäköinti Oy:n tilastot osoittavat, että käynnit Kivisydämessä ovat lisääntyneet. Käyttöasteeksi vuonna 2024 laskettiin 2,2 pysäköintiä yhtä paikkaa kohden vuorokaudessa. Oulun kaupungin omistamassa pysäköintilaitoksessa on ollut kymmenen vuoden aikana 6,3 miljoonaa kävijää. Yhtiön talousluvut osoittavat myös lievää kasvua.
Oulun ydinkeskusta muuttaa seuraavaksi muotoaan näkyvästi Asemakeskuksen alueella. Oulun Pysäköinti Oy:llä on sinne suunnitteluvaraus, jossa puhutaan alueelle tehtävästä pysäköintitalosta. Nyt olisi hyvä aika nostaa keskusteluun myös se vaihtoehto, että Kivisydäntä laajennettaisiin Raksilan suuntaan.
Uusi monitoimiareena, rautatieasema ja linja-autoasema sekä kauppaliikkeet ja asuntorakentaminen lisäävät liikennettä ahtaalla alueella. Siksi maanalainen pysäköinti Asemakeskuksen alla saattaisi tarjota toimivan ratkaisun pitkälle tulevaisuuteen.