Oulun kuten koko Suomen on ratkaistava, kuinka menestyä kansainvälisessä toimintaympäristöjen kilpailussa, jossa lajeina ovat huippuosaajien ja huippuyritysten houkuttelu ja pitäminen.
Valitettavasti toimintaympäristöjen kehitys meillä on pysähtynyt ja jäänyt jälkeen maailman parhaista. Oulun vahvimmat innovaatiokeskukset ovat Linnanmaa ja Kontinkangas-Peltola. Niiden panostus on suuntautunut tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ei toimintaympäristöihin, tuottavuuteen ja kannattavuuteen.
Mikä neuvoksi? Kuinka oululaiset ja muut suomalaiset toimintaympäristöt nousisivat maailmanluokkaan? Ehkä meidän pitäisi katsoa Kiinaan, joka näytti luovuutensa ja voimansa syyskuussa Pekingissä pidetyssä maailman tiede- ja teknologiakeskusten konferenssissa. Allekirjoittaneella oli kunnia toimia konferenssissa moderaattorina ja tutustua Kiinan useisiin innovaatiokeskittymiin. Osallistujia tapahtumassa oli 97 maasta, lähes tuhat henkeä.
Made in Chinan koettiin ennen tarkoittavan kopioituja tuotteita ja huonoa laatua. Tänään se merkitsee suurelta osin maailman parhaita toimintaympäristöjä sekä luovia, korkealaatuisesti ja kustannustehokkaasti tehtyjä omia tuoteperheitä ja palveluja. Esimerkiksi Huawei, yksi maailman suurimmista verkko- ja puhelinvalmistajista, tekee jo itse luksusautoja, joiden toimintoja ohjataan puhelimella ja verkkoratkaisuilla. Seuraavaksi vuorossa ovat asunnot.
Menestyminen kisassa osaajista vaatii viihtyisää työ- ja asumisympäristöä. Tähän Kiina vastaa rakentamalla työ- ja asuinalueita, jotka ovat huippuosaajien unelma. Tiede- ja teknologiakeskukset ovat laajentuneet korkeatasoisiksi innovaatio- ja asuinalueiksi. Niiltä löytyvät koulut, kaikki asumisen huippupalvelut sekä vapaa-ajankeskukset. Alueilla edistetään kestävää kehitystä ja vähennetään turhaa liikkumista. Sähkö- ja vetykäyttöiset autot ja hiilivapaa energia ovat arkipäivää.
Panostukset Pekingin innovaatiokeskittymiin ja tuottavuuden kasvuun ovat huikeasti triljoonissa euroissa, siis tuhansia miljardeja euroja.
Toimin asiantuntijana reilut kymmenen vuotta siten ensimmäisessä Pekingin Z-Parkissa, joka keskittyi ohjelmistokehitykseen. Nyt Pekingin suuralueella on 64 eri teknologiapainotuksilla toimivaa Z-parkkia. Osa on uusia, osa vanhoja asuin- tai teollisuusalueita, jotka on muutettu tulevaisuuden teknologioita hyödyntäviksi innovaatiokeskittymiksi.
Z-parkkien maa-alueet ovat yli 2 200 hehtaaria, hautomoja on 70, kehitysalustoja 360, yrityksiä 6 600, joista kiinalaisia 2 400, yksisarvisia 50. Vuonna 2024 liikevaihtoa niissä syntyi yli 30 miljardia euroa.
Alueella toimivat muun muassa sulautettua tekoälyelektroniikkaa ja tekoälyä hyödyntävät teollisuusrobotiikan innovaatiokeskittymät. Robotit työskentelevät 24/7. Tehtaiden tuotannon suunnittelu ja valmistus toteutetaan tekoälyroboteilla. Vuonna 2024 Kiinassa on otettu käyttöön 290 000 teollisuusrobottia.
Suomalaisten jättäytyminen pois maailman tiede- ja teknologiakeskusten järjestöstä aktiivisena toimijana ja jäsenenä on ollut suuri virhe. Huipputoiminnan mallit löytyvät nykyisin Kiinasta ja parhaista tiede- ja teknologiakeskuksista Amerikasta, Euroopasta ja Aasiasta. Nyt Suomi jää helposti tätä tietoa paitsi.
Martti Launonen
pitkän linjan kansainvälinen verkostoituja, Oulu