Kempeleessä ja Oulun seudulla on jo kymmeniä vuosia puhuttu lähijunasta tulevaisuuden mahdollisuutena. Kunnat ovat Oulun seudun MAL-sopimuksessa (maankäyttö, asuminen, liikenne) sitoutuneet edistämään lähijunaliikenteen kehittämistä. Valtio investoi nyt kaksoisraiteeseen 200 miljoonaa euroa. Kaksoisraide mahdollistaa lähijunaliikenteen käynnistämisen.
Kempeleen, Limingan ja Oulun päättäjät saivat tietää helmikuussa, että heidän on päätettävä huhtikuun loppuun mennessä lähtevätkö kunnat rahoittamaan lähijunaliikennettä 2030-luvulle. Jokaisen kunnan osuus tulisi olemaan 0,7–1 miljoonaa euroa vuodessa. Hanke toteutuu vain, mikäli kaikki kolme kuntaa/kaupunkia sitoutuvat osuutensa maksamaan.
Mitäpä ajatteli kuntapäättäjä Huusari Kempeleestä? Miksi ihmeessä vuosikausia puheissa ollut asia konkretisoituu ja tulee päätettäväksi näin nopealla aikataululla? Eihän meillä ole tuommoista summaa laittaa vuosittain junaliikenteeseen! Olemme tehneet kunnassa sopeuttamistoimia talouden tasapainottamiseksi, ja joutuneet irtisanomaan työntekijöitä säästösyistä. Mistä rahasumma kaivettaisiin? Meillä on toimiva bussiliikenne, ja esimerkiksi Linnakankaalta paljon nopeampi kulkea autolla Ouluun kuin juna-aseman kautta. Juna-aseman ympärillä oleva asuinalue on tällä hetkellä pieni, kuka junaa käyttäisi?
Seuraavaksi päättäjä Huusari lähti vähän laajentamaan katsantokantaa ja miettimään myös mahdollisuuksia. Kuntalaiskyselyssä 63 prosenttia kannatti lähijunaliikenteen käynnistämistä. Kempeleen keskustan alueella on useita rakentamattomia kerrostalotontteja. Voisiko lähijunapäätöksellä olla vaikutusta siihen, että esimerkiksi tällä hetkellä markkinoinnissa oleva kerrostalohanke lähtisi liikkeelle, ja kuntaan tulisi uusia veronmaksajia? Voisiko yhden hankkeen toteutuminen johtaa seuraavankin talon rakentumiseen?
Oulun yliopisto on siirtymässä pitkällä aikavälillä Kontinkankaalle. Houkuttelisiko lähiliikenne opiskelijoita asumaan Kempeleeseen, kun junalla olisi nopeaa ja helppoa siirtyä opiskelupaikalle? Houkuttelisiko lähijunaliikenne radanvarteen lisää yrityksiä, jotka toisivat lisätuloja kuntaan yhteisöverojen ja tonttimyynnin kautta? Kilometrin säteellä juna-asemalta on tällä hetkellä vapaana seitsemän yritystonttia. Niin yritystonttien kuin asuintonttien kaavoituksessa on jo pidempään lähdetty siitä, että lähijuna on jossain vaiheessa tulossa.
Toisaalta, kyllä päättäjä Huusariakin ihan varmasti tympisi, jos juna suhaisi 10 vuotta tyhjänä Limingan ja Oulun väliä.
Sitten päättäjä Huusari kuitenkin avarsi näkökulmaa vielä laajemmaksi. Oulun seudun asukasluvun kasvu on käytännössä pysähdyksissä. Olisiko lähijunaliikenne yksi ratkaisun avaimista, joilla kasvu saadaan käynnistymään? Jos junaliikenne käynnistyisi ensin Limingan ja Oulun keskustan välillä, niin laajenisiko se myös esimerkiksi lentokentälle ja Linnamaalle?
Kannattaako Kempeleen olla blokkaamassa todennäköisesti koko seutua hyödyntävä hanke? Oulun seudun etu on kuitenkin myös Kempeleen etu. Kun katsomme kauas, niin onko kannattavampaa lähteä hakemaan kasvua tällä hankkeella kuin jäädä vain paikoilleen kamppailemaan tiukan taloustilanteen kanssa?
Tällaisen ajatusprosessin kautta päättäjä Huusari päätti oman kantansa lähijuna-asiaan, eli kannattaa lähijunaliikenteeseen osallistumista. Päätös on Kempele-strategian arvojen mukaisesti rohkea. Rohkeutta on tarvittu myös aiemmissa Kempeleen isoissa päätöksissä, kuten Zeppelinin perustamisessa ja Zatelliitin rampin rakentamisessa. Jälkikäteen nämä päätökset ovat olleet kullanarvoisia Kempeleen kehittymisen kannalta. Uskon lähijunaliikennepäätöksenkin olevan.
Minna Huusari
valtuutettu (kesk.), hyvinvointi- ja palveluvaliokunnan pj., kunnanvaltuuston 2. vpj., Kempele