Kesähelmi: Pe­rä­me­ren saa­ris­toon pääsee ke­sä­ret­kel­le ve­neel­lä

Juhannuksen lehti: Lue ju­han­nuk­sen nä­köis­leh­ti täältä

Keik­ka­pu­kin ja -tontun aat­to­il­taan kuuluu tus­kan­hi­keä, au­to­seik­kai­lu­ja, epäi­le­väi­siä lem­mik­ke­jä, imp­ro­vi­saa­tio­ta ja kylmää kinkkua – "Rankka mutta pal­kit­se­va urakka"

Oulu
Valtteri ja Alina Kuosmanen lähtevät jouluaattona liikkeelle pukkina ja tonttuna jo yhdeksättä kertaa.
Valtteri ja Alina Kuosmanen lähtevät jouluaattona liikkeelle pukkina ja tonttuna jo yhdeksättä kertaa.
Kuva: Pekka Kallasaari

Oululaissisarukset Alina, 23, ja Valtteri Kuosmanen, 24, vetävät tulevana jouluaattona jo yhdeksättä kertaa joulupukin ja tontun tamineet ylleen ja lähtevät tilauskeikoille ilahduttamaan oululaisia lapsiperheitä.

– Tästä joulusta on tulossa poikkeuksellisen kiireinen. Normaalisti olemme heittäneet aattona noin kahdeksan keikkaa, mutta tänä jouluna niitä on buukattu jo yksitoista. Aamupäivään saattaa vielä jokunen tulla lisääkin, Alina kertoo.

Sisarusten yhteinen jouluperinne sai alkunsa Kuhmon mummolasta, jossa Alina ja Valtteri viettivät kaikki lapsuuden joulunsa.

– Äidin ideasta se taisi lähteä. Ensin kävimme muutaman tuttavan luona pukkina ja tonttuna, ja sen jälkeen olemme kiertäneet joka joulu. Reviiri on sittemmin laajentunut Ouluun, Valtteri kertoo.

”Viimeinen kerta”

– Tästä on tullut meidän kiva oma joulujuttu, vaikka veljeni uhoaakin joka joulu viimeisen keikan jälkeen, että ”tämä oli sitten viimeinen kerta”. Ja tässä sitä taas ollaan, intopinkeänä keikoille lähdössä, Alina virnistää.

Valtteri kiirehtii huomauttamaan, että tuskanhiki jouluaaton urakan jälkeen on johtunut pääasiassa pukin muhkeista, kuumista ja hankalista varusteista.

– Pukin ja tontun asuja on päivitetty lähes joka joulu hieman edellisjoulua hienommiksi – ja samalla ne ovat muuttuneet aina vain tukalammiksi, Valtteri naurahtaa.

Oman bonuksensa tukaluuteen antaa parran alle sijoitettava kasvomaski.

– Sovimme näistä koronaturvallisuusasioista jokaisen asiakkaan kanssa erikseen ja toimimme asiakkaiden toiveiden mukaan. Osa keikoista on tänäkin jouluna ulkona.

Vahingossa baariin

Kuosmaset eivät suostu paljastamaan tarkkoja jouluaaton tienestejään, mutta kertovat pääsevänsä ”melko mukaville tuntipalkoille”.

– Keikasta veloitettava hinta riippuu sijainnista. Meillä on aika laaja reviiri. Liikumme suunnilleen Kiiminki–Oulu–Tyrnävä -akselilla.

Kun sisaruksilta kysytään menneiden jouluaattojen pukkikeikoilta mieleenpainuneimpia hetkiä ja kommelluksia, liittyy niistä valtaosa juuri liikkumiseen.

– Kun ollaan menossa ihan uuteen kohteeseen, on aina oma pieni seikkailunsa ensinnäkin löytää autolle piilopaikka sopivan matkan päästä ja toisekseen löytää oikea talo ja sisäänkäynti. Kerrankin Tuirassa meinasimme eksyä vahingossa baariin, Alina nauraa.

Hilpeitä tilanteita on sattunut myös tankille tai eväiden hakuun pysähtyessä.

– Valtteri pysyy roolissaan myös siirtymillä ja toivottelee omalla möreällä pukkiäänellään hyvät joulut vastaantulijoille. Nämä ovat riemukkaita kohtaamisia, joista tulee hyvä mieli puolin ja toisin, Alina hymyilee.

– Tien päällä morotetaan tietysti myös kaikki pukkikollegat. Se on sellainen kirjoittamaton sääntö, Valtteri lisää.

Hauskoja tilanteita on syntynyt myös joulupukin ja lemmikkien kohtaamisista.

– Yleensä koirat eivät ole parrakkaasta vieraasta kovinkaan ilahtuneita. Puremilta on kuitenkin onneksi vältytty.

Improvisaatiokykyä tarvitaan

Vaikka pukkikeikoilla toistuu tietty proseduuri – lasten jututus, joululaulut ja lahjanjako – kahta samanlaista keikkaa ei ole.

– Pukin tärkein ominaisuus on puhua ja improvisoida. Onpa sellaisiakin keikkoja ollut, että kukaan ei puhua pukahda mitään. Siinä tilanne muuttuu hyvin nopeasti kiusalliseksi, jos pukillakaan ei ole mitään sanottavaa, Valtteri sanoo.

Alina kehuu veljestään kehkeytyneen oikea tarinaniskijä, jolta löytyy aina vastaus kiperiinkin lasten kysymyksiin.

Pukin ja tontun aitoutta ei ole ainakaan tähän mennessä kyseenalaistettu – päin vastoin.

– Joskus tuntuu siltä, että aikuisetkin tempautuvat ihan tosissaan mukaan joulun taikaan, Alina ­sanoo.

Kylmää kinkkua

Valtteri ja Alina Kuosmasen viimeinen pukkikeikka on ollut perinteisesti omien sukulaisten luona.

– Siitä vetäydymme oman joulun viettoon eli syömme kylmää kinkkua ja toivumme illasta, Alina sanoo.

Veljensä myöntää, että joulupukin aatto on äärimmäisen rankka, mutta samalla äärimmäisen palkitseva.

– Hyvän joulumielen levittäminen on se juttu, miksi lähdemme liikkeelle tänäkin jouluna.