Sekava mies pahoinpiteli kolmea sivullista ruokakaupan edustalla Oulun keskustassa. Mies puukotti yhtä uhreistaan niin vakavasti, että tämä joutui sairaalahoitoon. Puukottaja saatiin kiinni perjantai-iltana puoli yhdeksän jälkeen paikan päältä Rautatienkadulla. Häntä epäillään nyt tapon yrityksestä.
Ohikulkeviin sattumanvaraisesti kohdistunut väkivalta lisää turvattomuuden tunnetta. Olemmeko vaarassa, kun liikumme kaupungilla arkisilla asioilla? Yksikin teko ihmisen fyysistä koskemattomuutta vastaan on liikaa, eikä pelkoa herättävää toimintaa saa sallia missään muodossa.
Kaleva haastatteli Oulun kaupungin uutta turvallisuuspäällikköä Mikko Nissistä, jonka johdolla kaupunki aloittaa turvallisuuskävelyt asuinalueilla. Tarkoitus on, että asukkaat ja kaupungin eri toimijat kiertävät asuinalueita ja kartoittavat turvattomuutta aiheuttavia epäkohtia.
Toivottavasti hyvä aie yhteistyöstä johtaa turvallisuutta lisääviin tekoihin. Sujuvaan arkeen ei kaivata hankalaa tai ylimääräistä valvontaa, mutta silti tietoa turvallisuusriskeistä on tärkeää ajantasaistaa ja uhkiin pitää varautua.
Oulun turvallisuus heikkeni kahden kauppakeskus Valkeassa sattuneen rasistisen puukotuksen jälkeen pari vuotta sitten. Sittemmin pelkoa on herättänyt epäilty sarjapuukottaja, joka liikkui polkupyörällä ja hyökkäsi takaa päin ulkomaalaistaustaisten kimppuun.
Nämä väkivaltaisuudet huonontavat tilastollisesti kaupungin turvallisuutta, mutta ovat myös mainehaitta Oululle. Viranomaisten tulee kyetä estämään vastaavat tapaukset nyt ja tulevaisuudessa.
Yleinen turvallisuuden tunteen heikkeneminen altistaa yksittäisiin häiriötekoihin. Päihdeongelmien kasvu lisää arvaamatonta käyttäytymistä julkisilla paikoilla. Myös muu syrjäytyminen tuo avun tarpeessa olevia ihmisiä kaduille.
Jos hyväksymme yhteiskunnallisen jyrkän vastakkainasettelun, sitä herkemmin myös normalisoimme syrjivää ajatusmaailmaa.
Uuden ongelman tuo sosiaalinen media, josta puuttuvat pidäkkeet vihapuheelle ja jopa väkivallalle. Tilastojen mukaan nuorten väkivaltaisuuden tiedetään lisääntyneen jopa niin, että tappeluita kuvataan ja levitetään sosiaalisessa mediassa.
Turvattomuuden tunne lisääntyy kansalaisilla sitä enemmän, mitä useammin joudumme kohtaamaan pelkoa aiheuttavia tilanteita. Mitä ilmeisimmin Venäjä tai sitä myötäilevät tahot haluavat lietsoa eurooppalaisten arkeen pelkoa kyberhyökkäyksillä, kuten pakastimien sulattamisilla ja pommiuhkauksilla lennoilla.
Pelkoon ei tarvitse alistua, vaan pelottelijoille tulee vastata tiukasti ettemme hyväksy heidän tekosiaan ja pystymme varautumaan niihin. Presidentti Sauli Niinistö vaati äskettäin kauhun tasapainoa hybridivaikuttamiseen. Hän esitti toimia, joilla vastapuolelle tehdään selväksi, että heitäkin voidaan häiritä.
Sapelien kalistelu ei välttämättä johda parhaaseen lopputulokseen. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi pääministerin haastattelutunnilla, ettei kannata hybriditoimien aloittamista Venäjää vastaan. Venäjä pitää saada kuriin meille hyväksyttävillä toimilla, kuten kauppapakotteilla.