Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Koti: Vauva pani ou­lu­lai­sen Kar­ja­lan perheen huo­ne­jär­jes­tyk­sen uusiksi

Keskoset: Ii­läi­nen Vera Tur­ti­nen painoi syn­tyes­sään vain 500 grammaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Kolumni
Tilaajille

Jospa kult­tuu­ri yh­dis­tää­kin kansaa? Tuore tut­ki­mus vihjaa, ett­ei­vät ja­ko­lin­jat eri nä­ke­mys­ten välillä ole aina niin syviä kuin jul­ki­nen kes­kus­te­lu antaa ym­mär­tää

Ajan henki kaikkialla on polarisaatio, väestön yhä jyrkempi jakautuminen poliittisen suuntautumisen ja arvomaailman mukaan. Tälle käsitykselle ainakin jonkinlaista vastavoimaa tarjoaa tutkimus, jonka Suomen Kulttuurirahasto järjesti toista kertaa koskien suomalaisten suhtautumista kulttuuriin.

Sitten vuoden 2013, jolloin ensimmäinen tutkimus tehtiin, puoluepoliittisesta kannasta johtuvat erot näkemysten välillä ovat tasoittuneet.

Kulttuuria kulutetaan ja sitä pidetään ainakin jossain määrin tärkeänä läpi eri yhteiskuntaluokkien, sektorien ja ikäryhmien. Toki kulttuuria kuluttavat edelleen eniten koulutetut ja hyvätuloiset.

Kyselyssä myös käytettiin hyvin laajaa pensseliä, kun mukana oli kaikenlaista kirjojen lukemisesta (suosituin kulttuurimuoto) sirkusesitykseen (vähiten suosittu), ja kun mainintaan riitti yksikin vuoden aikana tapahtunut aktiviteetti.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.