Kolumni: Mol­do­van se­pa­ra­tis­ti­alueel­la Trans­nist­rias­sa jän­nit­teet tun­tui­vat jo vuonna 2019

Kevään ylioppilastulokset: Katso listoja Oulun ja muun Poh­jois-Poh­jan­maan uusista yli­op­pi­lais­ta

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Tilaajille

"Il­mas­tok­rii­sin tässä vai­hees­sa ei ole aikaa odottaa vuo­si­kym­me­niä metsän kas­vua", pe­rus­te­lee Green­pea­cen apu­las­maa­joh­ta­ja Juha Aromaa avo­hak­kui­den vas­tus­ta­mis­ta

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite katsoo, että metsänkasvu ja hiilinielun palaaminen avohakkuiden jälkeen on liian hidasta nykyisessä ilmastonmuutostilanteessa.

Aloitteessa Avohakkuut historiaan väitetään, että avohakkuut vaikuttavat uhanalaisten lajien lisäksi myös aivan tavalliseen metsien lajistoon, kuten mustikkaan ja kanalintuihin, joiden kannat ovat pienentyneet huomattavasti.
Aloitteessa Avohakkuut historiaan väitetään, että avohakkuut vaikuttavat uhanalaisten lajien lisäksi myös aivan tavalliseen metsien lajistoon, kuten mustikkaan ja kanalintuihin, joiden kannat ovat pienentyneet huomattavasti.
Kuva: Jarmo Kontiainen


Tällä viikolla Kalevassa kerrottiin Suomen suurimmaksi sanotusta avohakkuualueesta, Osaran aukeista Pudasjärvellä. Jutusta sai käsityksen, että avohakkuiden jälkeen metsä kasvaa paljon paremmaksi kuin ennen, eikä maisemakaan enää näytä pahalta vuosikymmenten jälkeen.