Hypätäänpä ajassa eteenpäin, kevään korvalle 2030-luvun jälkipuoliskolle. Itämeren pääaltaalla vuosia syönnöksellä viettänyt, komeisiin mittoihin kasvanut kojamo käy levottomaksi, kun lisääntymisvietti ajaa sen suuntamaan kohti syntymäjokea.

Nyt puhutaan Iijoen lohesta.

Se ei ole yksin. Samassa parvessa on tuhansia lajikumppaneita, kun ne lähestyvät kotijokensa suistoa Iissä.

Naapuriparvessa kaloja on menossa vieläkin suuremmassa mitassa Tornionjoelle ja osa Simojoelle. Oulujokisiakin on vaelluksessa mukana, matkalla kutemaan uudelleen vesitettyyn Merikoskeen keskelle kaupunkia.

Samaa perimää kantavat lohet uivat kuulemma samassa parvessa. Joku lienee senkin selvittänyt?

Iijoen lohen seuraan liittyy rannikolla samasta joesta peräisin olevia meritaimenia. Niillä on yhteinen päämäärä: kutupaikat joen yläjuoksulla. Isot kosket, pienet purot, niitä on satoja.

Matka taittuu alajuoksulla Iissä sutjakasti, kunnes tullaan ihmisen rakentaman esteen luo. Kyse on Raasakan voimalaitoksesta, Iijoen alimmasta.